Suomi ei ole niin paljon esillä kuin luulemme – näin Venäjällä ajatellaan Suomesta

Venäläisten suhtautuminen Suomeen on heikentynyt merkittävästi viime vuosina, ilmenee suurlähetystön tilaamasta tutkimuksesta.

Venäläisistä 27 prosenttia suhtautuu Suomeen kielteisesti, kun vastaava luku oli vuonna 2019 vain 5 %, ilmenee Suomen Moskovan-suurlähetystön tilaamasta tutkimuksesta.

–  Viime vuoteen verrattuna tulokset eivät laskeneet, mutta muutaman vuoden tarkastelulla suhtautuminen on selvästi heikkenevää. Tulokset lähtivät laskuun vuoden 2022 hyökkäyssodan jälkeen, avaa Suomen Moskovan-suurlähetystön lehdistö- ja kulttuurivirkamies Jussi Palmén.

Palmén löytää monia syitä asenteiden muutokselle.

– Taustalla on tietenkin Venäjän Ukrainassa käynnistämä hyökkäyssota ja sitä seurannut Suomen Nato-jäsenyys. Myös EU:n pakotteet ja itärajan sulkeminen koetaan negatiivisina asioina. Valtiollisen median uutisoinnissa Suomi ikään kuin nähdään osana kollektiivista, Venäjälle vihamielistä länttä, hän analysoi.

Merkittävää on huomioida, että koko väestöstä kolmasosa ei osaa vastata, mitä ajattelevat Suomesta. Osittain tämä selittyy tutkimuksen laajuudella – monet Venäjän osat ovat Suomesta maantieteellisesti kaukana, joten maa ei ole erityisen tuttu.

Toinen selittävä tekijä on asenteiden ristiriitaisuus.

– Suomea on perinteisesti pidetty Venäjällä korkean elintason maana, jossa on puhdasta luontoa ja hyvä elää. Suomeen on myös matkustettu paljon etenkin Luoteis-Venäjän alueelta. Nämä vanhat mielikuvat saattavat synnyttää vastaajissa ristiriitaa, kun nykyään Suomea esitetään mediassa negatiivisessa valossa. Tämä johtaa siihen, ettei mielipidettä osata muodostaa, Palmén kertoo.

Suomi – vähemmän ajatuksissa kuin luulemme

Vaikka Suomessa saattaa saada kuvan, että olemme Venäjällä jatkuvasti puheenaiheena, näin ei kuitenkaan ole. Vain 65 prosenttia venäläisaikuisista tietää Suomen kuuluvan Natoon.

– Suomi ei ole niin paljon ajatuksissa, ainakaan koko maassa, Palmén toteaa.

Suomi on enemmänkin Nato-maa muiden joukossa. Natoon liittymisen ja rajan sulkemisen aikaan Suomi oli otsikoissa enemmän, mutta sittemmin tilanne on lientynyt.

– Emme esiinny ainakaan illasta toiseen television propagandistisissa keskusteluohjelmissa, Palmen kiteyttää.

Suhtautuminen Natoon on Venäjällä kategorisen kielteistä, mutta epämääräisempää; keskustelua käydään enemmän yksittäisistä maista. Eri mittauksissa suurimpana vihollisena pidetään Yhdysvaltoja, eikä esimerkiksi Ukrainaa.

– Sota esitetään niin, että länsi käy Ukrainan maaperällä sotaa Venäjää vastaan.

Suomalaiset merkkihenkilöt eivät ole venäläisille erityisen tuttuja. Tasavallan presidentti Alexander Stubbin tunnisti vain prosentti vastaajista, kuten myös pääministeri Petteri Orpon. Orpon edeltäjän Sanna Marinin tunnisti 2 %. Tunnetuimpana suomalaisena pysyi mediapersoona Ville Haapasalo, jonka tunnisti 19 prosenttia vastaajista, ja toisella sijalla oli entinen presidentti, marsalkka C. G. E. Mannerheim, jonka tunsi 12 %.

Välit ovat kylmät

Suomen ja Venäjän välien koetaan olevan kutakuinkin samanlaiset kuin edeltävänä vuonna. 61 prosenttia vastaajista käyttää negatiivista termiä suhteiden kuvaamiseksi. Yleisin mielipide on, että välit ovat kylmät. Näin ajattelee 29 % vastaajista. 15 prosenttia kuvailee välejä "normaaleiksi ja rauhallisiksi", ja 19 % ei osaa ottaa kantaa.

Medialla on olennainen rooli näiden ajatusten muovaajana.

– Valtiollinen media vaikuttaa aika paljon, etenkin iäkkäämpään väestöön. Televisio on se keskeinen valtiollisen propagandan välityskanava, Palmén avaa.

Nuoret suhtautuvat Suomeen huomattavasti positiivisemmin kuin vanhemmat ikäluokat. 18–24-vuotiaista aikuisista 61 % suhtautuu Suomeen myönteisesti; yli 55-vuotiaista vain 29 prosenttia ajattelee näin.

Kysyttäessä toimista, jotka voisivat heikentää maiden välejä selvästi vastatuimmaksi vaihtoehdoksi nousee Naton tukikohtien perustaminen Suomen alueelle. Näin ajattelee yli puolet vastaajista. 

Historiaa kirjoitetaan uudestaan

Tutkimuksessa selvitettiin myös asenteita historiallisiin tapahtumiin, kuten talvisotaan. Selvisi, että entistä useampi venäläinen pitää sotaa oikeutettuna. Tänä vuonna luku oli 53 %, kun vuonna 2019 vain kolmannes koki Neuvostoliiton ja Suomen välisen sodan oikeutettuna.

– Venäjällä on aika vahva tuki sotatoimille Ukrainassa. Se heijastuu myös siihen, kuinka oikeutettuna historiallisia sotia pidetään.

Tämän lisäksi venäläisiltä selvitettiin mediassa esitettyjä väitteitä Suomen historiasta. 17 % vastaajista tunnisti seuraavat väitteet: Suomen osallistuminen Leningradin piiritykseen, suomalaisten ylläpitämät sota-ajan vankileirit Karjalassa ja neuvostokansalaisten tai sotavankien teloittaminen Suomen miehittämillä alueilla. 11 prosenttia oli kuullut pyrkimyksestä Suur-Suomen perustamiseksi.

Yli puolet vastaajista ei ollut törmännyt minkäänlaisiin Suomea koskeviin historiallisiin väitteisiin. 

Suomi saa myös kehuja

Monille vastaajille Suomesta on yhä positiivisia mielikuvia. Kysyttäessä, mitä Suomesta tulee ensimmäisenä mieleen, 15 prosenttia vastasi luonnon. 10 % vastasi sekä Naton että saunan.

Suomalaiselle yhteiskunnalle ominaisimmaksi piirteeksi nousi korkea elintaso. Toisaalta luku on laskenut vuosien mittaan. Vuoden 2019 vastaavassa tutkimuksessa 29 prosenttia vastasi korkean elintason, kun tämän vuoden vastaava luku oli 18 %.

Suomessa eniten kiinnostavat luonto, kulttuuri ja taiteet sekä historia ja perinteet.

Tutkimuksen toteutti tutkimuskeskus Levada Suomen Moskovan-suurlähetystön tilauksesta. Tutkimus suoritettiin lähihaastatteluina 25.-31. heinäkuuta. Vastaajia oli 1608 aikuista venäläistä viideltäkymmeneltä eri asuinalueelta, 137 eri asutuskeskuksesta. Tutkimus on nähtävissä täällä.