Osiot
Valikko

Ruotuväki

Puolustusvoimat/Aksel Toivanen

Taisteluosastoon kuuluvaa suomalaisjoukkoa koulutettiin neljä kuukautta Porin prikaatissa Säkylässä.

Suomi asetti sotilaitaan EU:n taisteluosastoon

Joakim Kullas

Suomi osallistuu kuudetta kertaa EU:n taisteluosaston valmiusvuoroon. Reserviläisistä koostuva sotilasosasto on koulutettu mahdollisimman monipuolisesti tavallista kriisinhallintakoulutusta mukaillen.

Euroopan unionin yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan vahvistamiseksi perustetut taisteluosastot ovat olleet valmiudessa vuodesta 2007 alkaen. Taisteluosastoilla huolehditaan sotilaallisen kriisinhallinnan nopean valmiuden säilymisestä sekä jäsenmaiden sotilaallisen yhteistyön kehittämisestä. Valmiudessa on vuosittain samanaikaisesti kaksi taisteluosastoa. Tänä vuonna vuoro joukkojen asettamisesta osui Suomelle. Saksan johtaman taisteluosaston valmiusvuoro alkaa 1. heinäkuuta ja päättyy joulukuun lopussa. 

Suomalainen korkean valmiuden osasto koostuu panssaritiedustelujoukkueesta, johon sisältyy minilennokkiryhmä, esikuntaupseereita sekä kansallinen tukielementti. 80 sotilaan vahvuinen osasto koostuu pääasiassa reserviläisistä, mutta mukana on myös Puolustusvoimien palkattua henkilökuntaa.

Konseptin mukaisesti joukko on jatkuvasti korkeassa valmiudessa, eli operaatioalueella on oltava käskyn saapumisesta kymmenessä vuorokaudessa. Osastoa johtava kapteeni Porin prikaatista kertoo, että reserviläisillä juoksee palkka koulutusjakson aikana.

– Reserviläiset rekrytoitiin toimintavalmiussitoumuksen perusteella ja saivat koulutusjaksolta palkkaa, sillä he olivat virkasuhteessa Puolustusvoimiin. Valmiusajalta maksetaan tehtävästä riippuva erillinen korvaus, osastonjohtaja kertoo. 

EU:n taisteluosastojen hämäräksi jääneestä käyttötarkoituksesta huolimatta joukkojen rekrytointivaatimukset ja koulutus mukailevat tavallisia kriisinhallintatehtäviä. Osastoa johtava kapteeni alleviivaa, että kuntotaso on oltava kaikkia kriisinhallintatehtäviä vastaavalla tasolla. 

– Kyseessä on operatiivinen tehtävä, eli juoksutestin tulos on oltava vähintään 2500 metriä. Tiedustelutausta luetaan hyödyksi, mutta kokonaisuus ratkaisee, osastonjohtaja linjaa. 

Taisteluosastojen pieni koko, sekä sen suorittamien operaatioiden neljän kuukauden enimmäispituus asettavat tiukat rajat mahdollisille tehtäville. Teoriassa taisteluosastoja voitaisiin käyttää lyhytaikaiseen rauhanturvaamiseen ennen YK-joukkojen saapumista operaatioalueelle tai erilaisiin humanitäärisiin operaatioihin. Operaatioalueeksi on määritelty 6000 kilometriä Brysselistä, joten mahdolliset olosuhteet tehtävien suorittamiselle ovat lukemattomat. 

Epämääräinen käyttötarkoitus ja laaja toiminta-alue asettavat omat haasteensa koulutukselle. Joukkojen kouluttaminen aloitettiin Porin prikaatissa Säkylässä tämän vuoden tammikuussa ja päättyi huhtikuun lopussa. Neljän kuukauden harjoitusaika on poikkeuksellisen pitkä, sillä normaali kriisinhallintakoulutus kestää yleensä neljästä kuuteen viikkoa.

 Koulutuksen loppuvaiheessa joukko osallistui kansainvälistä European Challenge 2020-harjoitusta korvaavaan kotimaiseen harjoitukseen. Osastonjohtajan mukaan koulutuksessa on keskitytty vaihteleviin maasto-olosuhteisiin sekä tehtävätyyppeihin. 

– Lähtökohtaisesti koulutamme niin paljon erilaisia tiedustelumenetelmiä, kuin mahdollista. Koulutus on paljon monipuolisempaa, kuin tavallisiin kriisinhallintatehtäviin valmistava. 

Joukon suorituskyky on arvioitu Naton NEL1-kriitereitä hyödyntäen. Erilaisia arviointikysymyksiä on satoja, mutta toistuva teema on joukon kykeneminen erilaisten tehtävätyyppien ja asioiden suorittamiseen tarkkaan määritellyissä olosuhteissa. Osastonjohtajan mukaan arviointi tehtiin koronatilanteen takia epävirallisesti ilman ulkomaalaisen arvioijan läsnäoloa ja suomalainen sotilasosasto läpäisi kriteerit kunnialla. 

Vaikka taisteluosastoja ei ole koskaan käytetty mihinkään, se ei osastonjohtajan mukaan ole näkynyt reserviläisjoukon motivaatiossa tai toiminnassa.

– Totta kai ihmiset puhuvat ja osaavat lukea. Tiedämme ja myönnämme faktat, mutta se ei muuta tehtäviin valmistautumista. Asiat tehdään sillä mentaliteetilla, että valmistaudumme lähtemään.