"Tavoite on, että Suomesta kehitetään viiden vuoden kuluessa maailman paras maa kehittää drooneja"
Uusi strategia on keskeisten droonialan toimijoiden keskustelunavaus siitä, mitä Suomessa pitäisi tehdä, jotta ala voisi kehittyä ja menestyä.
– Suomessa on vahva ja monipuolinen droonialan ekosysteemi, jota kannattaa edistää ja hyödyntää niin turvallisuuden kuin talouskasvun osalta, kansanedustaja Jarno Limnéll (kok) kommentoi Suomen droonistrategian julkistustilaisuudessa.
Strategiahanke lähti liikkeelle hänen aloitteestaan. Kyseessä on keskustelunavaus, jonka työstämiseen on osallistunut laaja droonialan toimijoiden joukko.
– Strategian tavoite on, että Suomesta kehitetään viiden vuoden kuluessa maailman paras maa kehittää drooneja ja harjoittaa niihin perustuvaa liiketoimintaa, Limnéll lisäsi.
Strategia ei ole Puolustusvoimien tai puolustusministeriön hanke, vaan sen laatimista fasilitoi Puolustus- ja Ilmailuteollisuus PIA ry. Yhdistyksen teknologiajohtaja Lauri Kangas painotti drooniteollisuuden huoltovarmuusnäkökulmaa.
– On tärkeää huoltovarmuudelle, että suomalaisella teollisuudella ja tutkimusyhteisöllä on kyky tuottaa uusia innovaatioita myös muuttuvissa tilanteissa.
Yksi tällainen toimenpide olisi Kangaksen mukaan sen varmistaminen, että Suomessa on riittävästi testaus- ja kokeiluympäristöjä.
– Näin uudetkin toimijat, jotka alalle tulevat, pääsevät matalalla kynnyksellä testiympäristöihin kiinni. Se olisi kasvua vauhdittava tekijä, Kangas kuvasi.
Strategiassa esitetään, että viranomaiset hankkisivat yhteisen droonikaluston. Näin resursseja ei pilkottaisi hallinonalojen kesken.
– Yhteinen kalusto mahdollistaa resurssitehokkaan ja nopean reagoinnin, Kangas selitti.
Droonit muuttaneet sodankäyntiä
Droonit ovat muuttaneet sodankäyntiä, sanoo helmikuun alussa reserviin siirtynyt, Puolustusvoimien entinen tutkimusjohtaja Jyri Kosola.
– Ukrainassa käytetään pieniä, soluttautuvia tulivoimaisia yksiköitä ja pientaktiikkaa. Raskasta kalustoa ei tuoda 3-5 kilometriä lähemmäs rintamalinjaa, sillä droonit löytävät ja tuhoavat sen.
Taistelukyvyn ohella droonien kehitys muuttaa sodankuvaa. Esimerkiksi tulevaisuudessa merisotaa ei välttämättä käydä merellä, vaan hyökätään tukikohtaan.
Perinteisillä asejärjestelmilläkin on kuitenkin Kosolan mukaan edelleen merkitystä. Ukrainassa paikalleen jämähtänyt asemasota vaikuttaa siihen, että droonien tekemät tuhot ovat niin suuria.
– Tarvitsemme edelleen ihmisiä, tykkejä ja panssariajoneuvoja. Tosin ei ehkä nykymuodossaan eikä nykyisellä tavalla käytettynä, Kosola summaa.
Droonistrategian työstöön osallistui laaja joukko droonialan toimijoita, kuten Patrian toimitusjohtaja Esa Rautalinko (toinen vas.). Kuva: Elmeri Lehti
Yhteistyö on avain
Kosolan mukaan Ukrainasta tulee saada nopeasti havaintoja ja teknologiaa, jotta Suomi pysyy mukana kehityksessä. Hän painottaa myös ketteryyttä hankinnoissa.
– Meillä pitäisi olla innovaatiokumppaneita, joiden kanssa voisimme tarvittaessa nopeasti käynnistää kehityksen.
Tällä hetkellä pelkkä julkisten hankintojen kilpailuttaminen kestää Kosolan mukaan vuosia.
Droonitoiminta pitäisi Puolustusvoimissa Kosolan mukaan organisoida puolustusvoimallisesti eikä maa-, ilma- ja merivoimissa erikseen. Esimerkiksi Ukraina on perustanut drone command -joukon.
– Se olisi yli puolustushaarojen toimiva, miehistöttömiä järjestelmiä kehittävä, hankkiva, kouluttaja ja operoiva joukko.
Näin Kosolan mukaan olisi mahdollista tehdä puolustushaarat ylittäviä operaatioita, jossa esimerkiksi saaristosta hyökätään jotakin kohdetta vastaan koordinoidusti niin maalta, mereltä kuin ilmasta.
– Oma puolustushaara se ei voisi olla, mutta tällainen yhteinen aselaji. Sellaiseksi se pitäisi vähintään koordinoida.
Kosola korostaa muutenkin yhteistyötä hallinnon sisällä.
– Moni tämän strategian suosituksista ei vaadi rahaa, vaan kyse on siitä, että pitäisi saada kaikki osoittamaan sukset samaan suuntaan.
Droonistrategian ovat laatineet Suomen keskeiset droonialan toimijat ja työtä on fasilitoinut Pia ry. Se julkaistiin 10. helmikuuta ja on luettavissa Pia ry:n verkkosivuilla.
