"Suomessa on tälläkin hetkellä radikalisoituneita lapsia", sanoo Suojelupoliisin uusi päällikkö Juha Martelius
Suojelupoliisin uusi päällikkö Juha Martelius on toista kertaa töissä Supossa. Nyt hänen johdettavanaan on organisaatio, joka toimii täysin uudessa ympäristössä.
Eräs ympyrä sulkeutui huhtikuun alussa, kun Juha Martelius nimitettiin Suojelupoliisin päälliköksi. Valtiotieteiden tohtori työskenteli Supossa vuosina 1992–2002, jolloin Martelius toimi erikoistutkijana sekä analyysiyksikön päällikkönä. Martelius näkee, että tiedustelupuolen osaamiselle on tänä päivänä enemmän kysyntää kuin vuosikymmeniin.
Marteliuksen mukaan Suojelupoliisin päällikön tehtävä houkutteli vahvasti.
– Hain tehtävään, koska tämä on kenties mielenkiintoisin pesti, mitä julkisella sektorilla on tarjota, hän sanoo.
Marteliuksen valintaa tukivat pitkäaikainen ja monipuolista kokemus eri tehtävistä, joissa hän on hankkinut näkemystä turvallisuusympäristön analysoinnista.
– Koen, että tämä työ on erittäin merkityksellistä – on arvokasta työskennellä turvallisuutemme eteen osaavien kollegoiden kanssa, Martelius sanoo.
Maailma muuttuu, Suojelupoliisi myös
Maailma on muuttunut Marteliuksen edellisen Supo-pestin jälkeen, mutta Suojelupolisin vanha torjunnallinen rooli, eli Suomea uhkaavien hankkeiden havaitseminen ja niiden estäminen, on pysynyt ennallaan. Rinnalle on tullut uusi tehtävä tiedustelupalveluna eli ennakoivan tiedon hankinta kansallisen turvallisuuden uhista.
Marteliuksen edeltäjä Antti Pelttari totesi viime elokuun Kotkaniemi-foorumissa, että Suomen turvallisuusympäristö on vaikeampi kuin koskaan toisen maailmansodan jälkeen.
Turvallisuus- ja toimintaympäristö muuttui perusteellisesti reilut kaksi vuotta sitten, kun Venäjä aloitti hyökkäyssodan Ukrainaan – itänaapuri on sittemmin uhkaillut Suomea monin tavoin. Erilaisia hybridioperaatioita voi Marteliuksen mukaan odottaa myös jatkossa.
– Venäjä on tällä hetkellä suurin potentiaalinen uhka Suomelle. Muita uhkia ovat muun muassa ilmastonmuutos ja köyhyys. Me emme voi mitään juurisyille, mutta pyrimme hallitsemaan seurauksia. Tällaisia ovat esimerkiksi se, että yhä nuoremmat ihmiset radikalisoituvat ja päätyvät tekemisiin järjestäytyneen rikollisuuden kanssa. Suomessa on tälläkin hetkellä radikalisoituneita lapsia.
Marteliuksen mukaan muassa nuorten näköalattomuus sekä segregaatio eli sosiaalisten ryhmien eriytyminen toisistaan lisäävät riskiä radikalisoitumiseen.
Segregaatiota lisää se, että pienituloiset ihmiset päätyvät samoille asuinalueille edullisten asuntojen toivossa.
Sosiaalinen media on puolestaan voimistanut propagandan vaikutusta, kun esimerkiksi TikTok tarjoaa sille laajan kohdeyleisön.
Propagandan levittämisen lisäksi somessa verkostoidutaan ja pyritään edistämään väkivaltaista toimintaa. Herkän kehitysvaiheen vuoksi nuoret ovat alttiita ääriajattelulle ja ääriliikkeiden propagandalle.
– Emme voi puuttua tiettyihin asioihin muulla tavalla kuin tuomalla esiin riskit. Yhteistyö koulujen ja muiden viranomaisten kanssa on erittäin tärkeää, jotta pystymme estämään ilmiön kehityksen.
Marteliuksen mukaan radikalisoituneita nuoria houkuttelevat monenlaiset ääriryhmät.
– Euroopassa on ollut viime vuosina useita äärioikeistolaiseen ja radikaali-islamistiseen toimintaan liittyviä pidätyksiä, joissa epäilty on ollut alaikäinen. Alueiden eriytymisestä pitäisi saada kattava kuva päättäjille – siihen tulee kiinnittää entistä enemmän huomiota.
Jatkuvaa arviointityötä terrorismin torjumiseksi
Supon mukaan terrori-iskut ovat Suomessa lyhyellä aikavälillä epätodennäköisiä. Terrorismin uhka on kuitenkin Suomessa neliportaisen asteikon toisella tasolla eli kohonnut – terrorismin torjunnan kohdehenkilöitä on kaikkiaan noin 350.
Supon arviointityö on jatkuvaa, ja listalle voidaan tehdä lisäyksiä, mutta henkilöitä voidaan myös poistaa listalta.
– Pyrimme hankkimaan tietoa kaikin keinoin, mitä laki sallii. Tällä hetkellä meillä on ”riittävästi” kohdehenkilöitä. Teemme kansainvälistä yhteistyötä etenkin Ruotsin kanssa ja seuraamme, mitä länsinaapurissa tapahtuu ja kuinka Ruotsin turvallisuuspoliisi (Säpo) toimii. Se on meille tärkeä verrokki, Martelius kertoo.
Ruotsissa terrorismin uhkataso nousi viime vuonna asteikolle neljä, mikä tarkoittaa korkeaa uhkaa. Ruotsi joutui radikaali-islamistisen propagandan kohteeksi, ja maan turvallisuuspoliisi on valmis pitämään korkeaa uhkatasoa voimassa pitkään. Supon mukaan länsinaapurin tilanteella ei ole ollut vaikutusta Suomeen.
Suomessa todennäköisimmän uhan aiheuttavat radikaali-islamistisen ja äärioikeistolaisen ideologioista inspiroituneet yksittäiset ihmiset ja pienryhmät.
Supon mukaan verkkoympäristö mahdollistaa aatteiden omaksumisen monesta suunnasta, ja internetin rooli radikalisaatiossa on olennainen. Toiminta pyritään paljastamaan mahdollisimman varhain, ja torjunta perustuu viranomaisten yhteistyöhön.
– Radikaali-islamistiseen terrorismiin liittyy Suomessa suurimmat ja äärioikeistolaiseen terrorismiin toiseksi suurimmat riskit. Kumpikin uhka on kohonnut, emmekä voi sulkea mitään muutakaan pois, Martelius sanoo.
Suojelupoliisille tilanne teettää paljon töitä, mutta seuranta on jatkuvaa.
– Sillä ei ole väliä, mistä suunnasta uhat tulevat – suhtaudumme kaikkeen samalla vakavuudella, hän jatkaa.
Siviilitiedustelulainsäädäntö astui Suomessa voimaan kesäkuussa 2019. Sisäministeriön työryhmä on pohtinut viimeisten kuukausien ajan lainsäädännön uusimisen tarvetta – Martelius kokee, että viranomaisten tiedonvaihdossa on tällä hetkellä liikaa hidasteita.
– Palomuurisääntely ei toimi, kun tiedonvaihto kielletään usein kokonaan. Välillä tietoja taas ei jaeta, koska siihen ei ole velvollisuutta. Meillä ei ole esimerkiksi oikeutta toimittaa henkilötietoja Natolle, emmekä voi kuunnella kotirauhan piirissä suunniteltua terrorismia. Kohdehenkilöt voivat kotioloissaan suunnitella kansallista turvallisuutta uhkaavaa toimintaa täydessä rauhassa.
Venäjä voi yrittää vaikuttaa Eurovaaleihin
Europarlamenttivaalit järjestetään kesäkuussa, ja Suomesta valitaan parlamenttiin 15 henkilöä. EU-vaalit toimitetaan samaan aikaan kaikissa EU:n jäsenvaltioissa.
Venäjä on monien lähteiden mukaan valmistautunut häiritsemään vaaleja ja pyrkii vaikuttamaan vaalin tulokseen etenkin disinformaation kautta. Venäjä pyrkii heikentämään Eurooppaa sisältäpäin tarjoamalla mieleisilleen poliitikoille ja puolueille rahallista sekä ideologista tukea.
Martelius toteaa Venäjän päähuomion olevan Suomen sijaan muissa maissa, mutta hän muistuttaa, että Venäjä voi keksiä mitä tahansa.
Supon vuosikirjassa 2023 todetaan, että Venäjälle usein riittää, kun se saa aiheutettua kohteeksi ottamissaan maissa epävarmuutta. Supossa nähdään, että Suomi on tähän asti ollut viestien antamisen ja pelotteen luomisen päädyssä.
– Venäjä pyrkii vaikuttamaan pääasiassa suurimpiin EU-maihin. Suomessakin tulee mahdollisesti vaikutuskampanjoita, mutta olemme propagandalle vaikea kohde, sillä disinformaatio ei mene läpi samalla tavalla kuin esimerkiksi Baltian maissa, joissa asuu paljon Venäjän kansalaisia, Martelius sanoo.
– Suurin osa Suomen venäläisistä ei kannata sotaa, mutta pieni joukko hyväksyy Venäjän sotatoimet. He seuraavat venäläisiä tiedotusvälineitä ja uskovat propagandaan.
– Informaatiovaikutus kohdistuu pääasiassa Venäjällä maan omia kansalaisia kohtaan. Venäjällä on nykyään sukupolvi nuoria ihmisiä, joille maidemme välistä historiaa on opetettu aivan eri tavalla kuin meille suomalaisille.
Venäjän ja Kiinan suhde tarkkailun alla
Suojelupoliisissa seurataan tarkasti myös Venäjän ja Kiinan suhteiden kehitystä. Supo arvioi, että molemmat maat haluavat horjuttaa länsimaita ja varsinkin Yhdysvaltojen johtavaa asemaa.
Suomen Nato-jäsenyys on sekä Venäjälle että Kiinalle kielteinen asia. Molemmat maat kokevat, että Yhdysvallat ja Nato ovat tunkeutuneet liian lähelle Venäjää.
Kiina tekee Venäjän tapaan Suomeen ja suomalaisiin kohdistuvaa tiedustelua. Kiinan tiedustelu kohdistuu Supon mukaan muun muassa ulko- ja turvallisuuspoliittiseen päätöksentekoon sekä huipputeknologiaan. Kiina kohdistaa Suomeen sekä henkilötiedustelua että kybervakoilua.
Kiinan tiedustelutoiminta on laajaa. Esimerkiksi Ruotsin turvallisuuspoliisi tiedotti huhtikuun alussa, että yli vuosikymmenen ajan turvallisuutta uhkaavaa toimintaa harjoittanut kiinalaistoimittaja karkotetaan maasta. 57-vuotias kiinalaismies oli julkaissut juttuja myös Suomesta. Juttujen aiheita olivat muun muassa Suomen koronatilanne ja datakeskushankkeet.
– Kiina pyrkii parantelemaan asemiaan globaalissa kilpailussa. Yhdysvallat ovat asettaneet Kiinalle ja kiinalaisille yhtiöille pakotteita, ja seuraamme sitä tarkasti. Suomessa Kiinaa kiinnostaa muun muassa teknologiaosaamisemme, joka on tärkeää turvallisuuspolitiikan kannalta, Martelius toteaa.
Martelius muistuttaa, että Kiinassa kulttuuri ja käytännöt ovat täysin erilainen kuin se, mihin me länsimaissa olemme tottuneet.
– Kiinan kohdalla on huomioitava, että sekä yrityksillä että yksityishenkilöillä on velvollisuus auttaa Kiinaa tiedustelussa. Tämä kasvattaa meillä asuvien kiinalaistaustaisten henkilöiden valvontaa, mutta emme ole karkottaneet Kiinan hyväksi vakoilleita ihmisiä.
