Suomenruotsalainen katsaus inttislangiin
Vuosittain Suomessa suorittaa varusmiespalveluksen yli 1500 ruotsinkielistä nuorta. Myös he käyttävät puheessaan inttislangia, jossa sekoittuvat sekä suomen että ruotsin kieli.
Varusmiesten keskuudessa moni asia näyttää ja kuulostaa samalta. Kaikilla on toisiaan yhdistävät vaatteet, hiukset sekä myös puhetyyli, tai oikeastaan kieli.
Tätä kieltä kutsutaan yleisesti ottaen inttislangiksi. Sanalla slangi tarkoitetaan Kotimaisten kielten keskuksen Kasper Sundströmin mukaan kielimuotoa, joka liitetään johonkin tiettyyn alueeseen tai aiheeseen, ja jolla halutaan rikkoa kielen normeja.
– Slangeille tyypillistä on se, että lainataan helposti uusia sanoja eri lähteistä ja kielistä. Inttislangilla on yhtäläisyyksiä myös jargoniin, eli työympäristöissä käytettävän ammattikielen kanssa, hän lisää.
Vaikka inttislangia käytetään tuhansien varusmiesten keskuudessa päivittäin, ei aihepiiriä olla tutkittu kovinkaan paljoa. Monet sanat kuten "gonahdus", "movettaminen" tai vaikkapa "tornari" kuulostavat oudoilta niiden ihmisten korvaan, ketkä eivät ole varusmiespalvelusta suorittaneet.
Tätä erikoisemmalta saattaa myös varusmiehillekin kuulostaa sanat kuten "kniv-gaffel", "smurfdräkt" ja "gurksallad", joita käytetään Suomen ainoassa ruotsinkielisessä varuskunnassa Uudenmaan prikaatissa.
Slangia puhutaan myös ruotsiksi
Uudenmaan prikaatissa varusmiespalveluksen suorittanut Sundström muistaa omalta palvelus ajaltaan monia mielenkiintoisia ilmiöitä liittyen inttislangiin ruotsinkielisessä ympäristössä.
Vaikka arjessa käytettiin käytännössä koko ajan ruotsin kieltä, pysyi inttislangi suurimmaksi osaksi suomenkielisenä joitain poikkeuksia lukuunottamatta.
– Monesti inttislangia puhuttaessa suomen ja ruotsin kieli sekoittuivat keskenään. Saatettiin sanoa esimerkiksi lause muuten ruotsiksi, mutta päättää se suomenkielisellä slangisanalla, hän selittää.
Sundströmin mukaan monet suomenkieliset sanat, kuten sisu ovat hyvin vaikeasti käännettävissä muille kielille, ja sama ilmiö esiintyy monissa inttislangin sanoissa.
– Hajoaminen on hyvä esimerkki sanasta, jota käytettiin sekaisin ruotsin kanssa. "De va så hajo" esiintyi useasti puheessa, mikä tarkoittaa siis suomennettuna "Se oli niin hajottavaa".
Sama ilmiö esiintyy laajemmin myös monien suomenruotsalaisten arkisessa kielessä. Kieliä sekoitetaan, ja joitain sanoja ei käännetä suoraan ruotsiksi, sillä niiden suomenkielinen versio kuvastaa sanan tarkoitusta paremmin.
Vaikka ruotsinkielisen inttislangin puhuja kunta on suhteellisen pieni, uskoo Sundström sen jatkavan elämäänsä Uudenmaan prikaatin porttien sisällä, samaan tapaan kuin muissa varuskunnissa suomalainen versio on säilynyt ja kehittynyt tähänkin päivään asti.
