"Harjoitusjoukkona ei ollut liittolaismaiden sotilaita ja kalustoa" – Suomenlahdella erilainen Nato-harjoitus
Suomen historian ensimmäinen laaja miehittämättömien alusten kokeilu on ollut käynnissä kesäkuussa.
Yhdysvaltalaisia ja ranskalaisia miehittämättömiä aluksia on harjoitellut Upinniemessä ja Suomenlahdella kesäkuun ajan. Naton Dynamic Messenger 25 -harjoituskokonaisuuden Suomessa järjestetyssä koetoimintakokonaisuudessa on nähty pinta-alusten lisäksi joitain vedenalaisia aluksia.
Harjoituksen tavoitteena on Merivoimien esikunnan suunnitteluosaston strategisen suunnittelun sektorin tutkimusjohtajan, komentajakapteeni Aleksi Rantasen mukaan tuottaa tunnistettua meritilannekuvaa miehittämättömillä järjestelmillä. Käytännössä tämä koostuu valvonnan toteuttamisesta, maalien seurannasta ja niiden tunnistamisesta kameroiden ja tutkien avulla.
Harjoituksen aikana operoitiin pinnan alla, pinnalla ja ilmassa. Kuva: Olivier Le Comte / MARCOM
Merivoimien henkilöstö on tukenut harjoituksen johtoesikuntaa ja osallistunut sen suunnitteluun. Harjoituksessa on saatu kokemusta siitä, miten merivalvonnassa voidaan hyödyntää miehittämättömiä järjestelmiä. Siinä hyödynnetään erilaisten järjestelmien kykyjä niin, että ne tukevat toisiaan tilannekuvan muodostamisessa.
– Tämä erosi tyypillisestä kansainvälisestä harjoituksesta siten, että harjoitusjoukkona ei ollut liittolaismaiden sotilaita ja kalustoa, vaan eri yritykset operoivat omia miehittämättömiä järjestelmiään, Rantanen huomauttaa.
Kolme yhdysvaltalaista yritystä toi Suomen vesille 12 miehittämätöntä pinta-alusta, ranskalaisyhtiö yhden. Toinen ranskalaisyhtiö toi kuitenkin mukanaan myös viisi vedenalaista alusta.
– Pinta-alukset olivat keskenään hyvin erilaisia, sillä osa niistä soveltui hitaan nopeutensa ja pitkän toimintamatkansa ansiosta pitkäkestoiseen valvontaan, kun taas toiset erittäin suuren nopeutensa ansiosta nopeisiin tunnistustehtäviin, Rantanen arvioi.
Yhden alustyypin varustukseen kuului miehittämätön ilma-alus. Se oli Rantasen mukaan kytketty emoalukseensa kaapelilla, joka mahdollisti sähkönsyötön ja tiedonsiirron. Näin ilma-aluksen toiminta-aika oli lähes rajaton.
Harjoituksesta on saatu paljon irti
– Olimme innokkaita isännöimään tätä harjoitusta, koska pääsimme näkemään eri valmistajien keskenään erityyppisiä teknisiä ratkaisuja toteuttamassa todellisia tehtäviä juuri Suomen rannikon olosuhteissa, Rantanen hehkuttaa.
Harjoituksen aikana tunnistettiin erilaisten lavetti- ja sensoriratkaisujen hyviä ja
huonoja puolia. Kuva: Olivier Le Comte / MARCOM
Ukrainan sodan aikana miehittämättömät järjestelmät ovat nousseet julkisuuteen ja Merivoimat on tunnistanut tarpeen miehittämättömien järjestelmien kehittämiselle jo pitkään. Ukrainan sodasta saadut opit pitää kuitenkin sovittaa Suomen karikkoisiin ja matalikkojen värittämiin aluevesiin.
– Harjoitus oli mahtava tilaisuus kasvattaa tietämystämme järjestelmien suorituskyvystä ja rajoitteista. Miehittämättömät järjestelmät eivät korvaa perinteisiä sota-aluksia vaan täydentävät niiden suorituskykyä ja mahdollistavat tehtävien toteuttamista uudella tavalla, Rantanen analysoi.
Hän kuitenkin painottaa, ettei miehittämättömyys ole itsessään tavoite. Olennaisinta ovat miehittämättömyydestä saatavat hyödyt, jotka parantavat taistelunkestävyyttä, tehokkuutta, taloudellisuutta ja joustavuutta.
Myös liittolaiset hyötyivät Suomen vesissä toiminnasta. Suomen merivalvontajärjestelmien kattavuus ja sen tuottama tilannekuva saivat osakseen kiitosta ja uudenlaisesta toiminta-alueesta opittiin paljon.
– Suomen rannikon haastavat olosuhteet, kapeat ja matalat väylät sekä runsas liikenne alueella hieman yllättivät ulkomailta tulleet ja valtameriin tottuneet toimijat. Harjoitukseen osallistuneilla liittokunnan sotilailla on varmasti parempi ymmärrys Suomen olosuhteista sekä tavastamme toimia tässä uniikissa ympäristössä, Rantanen arvioi.
Dynamic Messenger -harjoituskokonaisuus tukee Naton transformaatiojohtoportaan Task Force X -aloitetta. Aloitteen tavoitteena on Rantasen mukaan kehittää nopeasti käyttöön otettavaa suorituskykyä kehittyvien ja disruptiivisten teknologioiden avulla.
Dynamic Messenger koostuu monesta osasta. Suomessa järjestetty kokonaisuus oli tämän vuoden kolmas. Näiden osien aikana eri maissa toteutettu operatiivinen koetoiminta toimii Task Force X:n pilottihankkeena. Suomen osuus päättyy 27. kesäkuuta.