Hyppää sisältöön
Osiot
Valikko

Ruotuväki

Daniel Averine

Antti Kaikkosen mielestä eduskuntaan kohdistuneen kyberhyökkäyksen ei olisi pitänyt olla yllätys suomalaisille. Arkistokuva.

Suomen suvereniteetti uhattuna

Patrik Haverinen

Puolustusministeri Kaikkosen mukaan kyberhyökkäyksiin tulisi vastata yhtä laajalla keinovalikoimalla kuin perinteisempiinkin uhkiin.

– Suomen suvereniteettia haastetaan päivittäin, varoitti puolustusministeri Antti Kaikkonen Paasikivi-seuran kokouksessa pitämässään puheessa. 

Kaikkonen keskittyi puheessaan kyberturvallisuuteen, joka nousi tavallisten kansalaisten huulille viime vuonna Vastaamon tietomurron yhteydessä. Hänen mukaansa useat toimijat toimeenpanevat ja suunnittelevat päivittäin Suomen turvallisuutta vaarantavia kyberoperaatioita. Myös kriittinen infrastruktuuri on kohteena.

– Olemme jatkuvassa taistelukosketuksessa, vaikka käynnissä ei olekaan kybersotaa. Kaikki tapaukset eivät nouse julkisuuteen, Kaikkonen muistuttaa.

Ministeri ihmettelee, ettei Suomesta ei ole rakennettu tietoturvallisuuden huippumaata, vaikka vakoiluun liittyvät uhat tiedostettiin jo vuoden 2001 turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa. Eduskuntaan kohdistuneen kyberhyökkäyksen ei olisi siis pitänyt tulla yllätyksenä suomalaisille.

– Emme tunnu oppivan kovin hyvin aiemmasta. Silti paraskaan toimintamalli ei takaa sataprosenttista onnistumista yllättävien turvallisuusuhkien hallinnassa, kuten koronakriisissä olemme huomanneet, Kaikkonen analysoi.

Kaikkonen toteaa, että perinteisempiin uhkiin voidaan Suomessa vastata laajasti diplomaattisesta nootista talouspakotteisiin ja kansainvälisestä yhteistyöstä sotilaalliseen toimintaan. Hän peräänkuuluttaa samankaltaista, jäsenneltyä toimintamallia kyberuhkiin varautumiselle.

– Ainakin kansainvälisen viranomaisyhteistyön, kyberturvallisuuskeskuksen toiminnan, diplomatian ja kybervastatoimien tulee kuulua keinovalikoimaan, Kaikkonen kaavailee.

Liikenne- ja viestintäministeriö esittää valtioneuvoston periaatepäätökseksi uutta kyberturvallisuuden kehittämisohjelmaa. Puolustusministeri listaa merkittävien kehityskohtien joukkoon kansalaisten kyberturvallisuustaidot, alan koulutuksen ja harjoittelun sekä viranomaisyhteistyön. Vuoteen 2030 ulottuvan ohjelman toimeenpanon arvioidaan vaativan kymmenen miljoonan euron lisäpanostuksia seuraavalle viidelle vuodelle.

– Summa vaikuttaa varsin maltilliselta. Itse olisin valmis panostamaan kyberturvallisuuteen enemmänkin, Kaikkonen kiteyttää.