"Suomen sotilastiedustelu on iskussa" – Julkinen tiedustelukatsaus on kaikkien luettavissa verkossa

Lakiin toivotaan muutosta, jotta seurattavan henkilön kaikki laitteet ja asunnot ulottuisivat tiedustelun piiriin.

Päätökset tiedustelumenetelmien käytöstä ovat moninkertaistuneet vuodesta 2020, kerrotaan sotilastiedustelun julkisessa katsauksessa. Pääesikunnan tiedustelupäällikkö, prikaatikenraali Pekka Turunen antaa tälle kaksi syytä. 

– Meillä on turvallisuusympäristössä sellainen tilanne, että tietenkin tarvitsemme entistä enemmän tiedustelutietoa, Turunen toteaa. 

Lisäksi kasvun taustalla on se, että Puolustusvoimat on oppinut paremmin hyödyntämään vuonna 2019 voimaan tullutta sotilastiedustelulakia. Laissa määritellään, mitä keinoja viranomainen voi käyttää tiedustelutehtävän suorittamiseksi. Tällaisia ovat muun muassa tarkkailu, tekninen kuuntelu ja tietolähdetoiminta. 

Sotilastiedustelun julkinen katsaus julkaistiin nyt kolmannen kerran. Sen tarkoitus on Turusen mukaan tuottaa kansalaisille tietoa siitä, mihin verovaroja käytetään ja osoittaa, että tiedustelutoimintaa harjoitetaan, kuten laki määrää. 

– Sotilastiedustelua on perinteisesti pidetty salaisena toimialana, jossa emme paljon huutele itsestämme. Sen takia on aika ajoin hyvä tulla julkisuuteen, Turunen luonnehtii katsauksen tarkoitusta. 

– Tällä tavalla lukijat saavat perustiedot siitä, mikä tällainen salamyhkäinen järjestelmä ja organisaatio on. 

Venäjä vahvistaa Leningradin sotilaspiiriä

Osaltaan katsauksen tarkoitus on tuoda keskusteluun sotilastiedustelun näkemys Suomen lähialueen ja turvallisuusympäristön kehityksestä. 

Katsauksessa todetaan, että Venäjä valmistelee mittavaa asevoimareformia, joka kasvattaisi sen asevoimien kokoa 350 000 sotilaalla. Lisäksi se vahvistaa Suomen suunnalla toimivaa Leningradin sotilaspiiriä. 

– Venäjällä on tavoitteet luoda Suomen itärajan tuntumaan sellaiset asevoimat, jotka muodostaisivat Naton suuntaan pelotetta. 

Turunen painottaa kuitenkin, että merkkejä sotilaallisen uhkan ilmenemisestä ei ole. 

– Seuraamme hyvinkin tarkkaavaisesti, miten Venäjän puolustusministeriö toimeenpanee suunnitelmiaan läsnäolon lisäämisestä Suomen lähialueilla. 

Paremmat mahdollisuudet laitetarkkailuun  

Puolustusvoimien käyttämistä tiedustelumenetelmistä tärkeitä ovat erityisesti tietoliikenne- ja tietojärjestelmätiedustelu, jotka tulivat mahdollisiksi sotilastiedustelulain myötä.

– Tämä oli huikea loikka meidän työkalupakissa, merkittävin muutos tiedustelutoiminnassa sotien jälkeen, Turunen kuvailee. 

Se, että Puolustusvoimat voi hankkia tietoa verkosta, on antanut tiedustelulle paljon. 

– Ilman tietoverkkotiedustelua jäisimme monesta asiasta paitsi. 

Katsaukseen on sisällytetty Puolustusvoimien näkemyksiä siitä, miten sotilastiedustelulakia tulisi muuttaa. Yksi niistä on teknisen laitetarkkailun käytön laajentaminen. 

– Tällä hetkellä tilanne on se, että meidän pitää antaa tarkat yksilöintitiedot laitteesta, jota haluaisimme tarkkailla, ja se on hyvin vaikeaa. 

Uudistuksen tarkoitus on, että tiedustelun voisi ulottaa henkilöön ja sitä kautta pääsisi käsiksi tämän käyttämiin laitteisiin.

Toinen kehityskohta liittyy siihen, että lain mukaan asumiseen käytettävään tilaan ei voi kohdistaa tiedustelutoimia. Turunen antaa esimerkin.

– Vastustaja aloittaa Lapissa tiedusteluoperaation ja pitää tukikohtanaan vuokramökkiä, joka suojaa näitä tiedustelu-upseereita vastatiedustelultamme.

Puolustusvoimien mukaan kiellon poistamista pitäisi siis harkita kokonaisuudessaan tai vähintäänkin niin, että se ei antaisi suojaa valtiollisille toimijoille. Suojelupoliisi pitää samaa tavoitetta tärkeänä siviilitiedustelulain kehittämisessä.

Sotilastiedustelulain uudistamiseen tähtäävä lakihanke on lähtenyt käyntiin. Turunen toivoo, että Puolustusvoimien esitykset lain uudistamisesta menevät läpi ja että laki käsitellään eduskunnassa tämän vaalikauden aikana.

Nato-jäsenyyden myötä lisää tietoa 

Nyt julkaistu katsaus sotilastiedusteluun on ensimmäinen Suomen Nato-jäsenyyden aikana laadittu. Vaikka Suomen sotilastiedustelun päätehtävä on edelleen Suomen sotilaallisen toimintaympäristön seuranta, Puolustusvoimissa on tehty paljon työtä tiedustelun yhteensovittamiseksi Nato-järjestelmän kanssa.

– Tämä on myös haastanut meitä, kun olemme opetelleet, miten Natossa asioita on tehty.

Liittolaisuuden myötä Suomi on osa laajempaa tiedonvaihtojärjestelmää ja Puolustusvoimien saaman tiedustelutiedon määrä on kasvanut. Apua on myös muiden Nato-maiden suorituskyvyistä.

– Kuten julkisuudessa on näkynyt, liittolaisemme ovat lentäneet ilmatilassamme ja olemme siten saaneet tiheämmin hankittua tarvitsemaamme tietoa.

Yleisesti Turunen alleviivaa, että Suomen sotilastiedustelu on hyvissä kantimissa. 

– Suomen sotilastiedustelu on iskussa. 

Turunen kiittää suomalaista yhteiskuntaa siitä, että sotilastiedusteluun luotetaan. Julkisessa katsauksessa kerrotaan asioita hieman avoimemmin kuin aikaisemmin. Se on luottamuksen osoitus toiseen suuntaan.

–  Haluamme tällä tavalla kertoa, että mekin luotamme kansalaisiin.

Lähes 50-sivuinen asiakirja on kaikille avoin ja luettavissa Puolustusvoimien verkkosivuilla.