"Suomen paras oli hänen sydämensä asia" – Puolustusvoimain komentaja, kenraali Timo Kivinen kiittää Jaakko Valtasen elämäntyötä

98-vuotiaana kuollut Puolustusvoimain entinen komentaja, kenraali Jaakko Valtanen oli uudistaja ja yhteiskunnallisia suhteita vaaliva vaikuttaja.

Puolustusvoimain entinen komentaja, kenraali Jaakko Valtanen on menehtynyt keskiviikkona 17. tammikuuta Kaunialan sairaalassa Kauniaisissa. 

Valtanen toimi Puolustusvoimain komentajana vuosina 1983–1990. 

– Suuri suomalainen on poissa. Jaakko Valtanen oli maamme Puolustusvoimain komentajista viimeinen, joka omakohtaisesti osallistui sotatoimiin. Kenraali Valtanen palveli yli viisikymmentä vuotta Puolustusvoimissa, Puolustusvoimain komentaja, kenraali Timo Kivinen sanoo. 

Kivisen mukaan Valtasta arvostettiin suuresti sekä Puolustusvoimien että kansalaisten keskuudessa. 

– Upseerina Jaakko Valtanen oli ennen muuta uudistaja sekä Puolustusvoimien yhteiskunnallisia suhteita vaaliva vaikuttaja. Kylmän sodan viimeiset vuodet ajoittuvat hänen komentajakauteensa, Kivinen jatkaa. 

Kivinen korostaa Valtasen esimerkillisyyttä.

– Suomen paras oli hänen sydämensä asia. Hän oli suoraselkäinen, rehellinen, päätöksentekokykyinen ja selkeä johtaja. Hän oli suurta luottamusta herättävä upseerin perikuva. 

– Puolustusvoimat kunnioittaa suuresti entistä komentajaansa ja ottaa osaa hänen omaistensa ja läheistensä suruun, Kivinen sanoo. 

"Helposti lähestyttävä henkilö"

Prikaatikenraali evp, Pentti Airio toimi vuosina 1984-1988 Valtasen adjutanttina. Airio ystävystyi Valtasen kanssa, ja he pitivät tiiviisti yhteyttä vuosikymmenien ajan. 

– Valtanen oli ihmisenä helposti lähestyttävä ja osasi ottaa huomioon yhteiskunnan asettamat tarpeet, Airio luonnehtii entistä esimiestään.

Airion mukaan Valtaselle oli erityisen tärkeää, että Puolustusvoimat on rehti yhteistyökumppani ja arvostettu instituutio.

Puolustusvoimain komentajana Valtanen taisteli vähistä määrärahoista ja johti samalla asevoimien organisaation uudistusta. Hänen kaudellaan kehitettiin muun muassa uusi sodan ajan prikaatiorganisaatio sekä parannettiin ilmatorjunta- ja panssarintorjuntakykyä. 

Valtanen kehitti urallaan Puolustusvoimiin avoimempaa tiedotuskulttuuria ja modernisoi yhteiskuntasuhteita. 

– Hän piti läheisiä suhteita kaikkiin tiedotusvälineisiin, Airio avaa. 

Virka-urallaan Valtanen vaikutti sotilasalueiden parempaan avautumiseen yhteiskunnalle. 

– Valtanen toimi Pääesikunnan tiedotusosaston päällikkönä saumakohdassa vuosina 1967-1969, jolloin ruvettiin riisumaan varuskuntien raja-aitoja. Aiemmin sotilasalueet olivat hyvin suljettuja yhteisöjä, Airio tarkentaa. 

Kenraali kannatti Ruotuväen perustamista

Valtanen vaikutti Ruotuväki-lehden syntymiseen 1960-luvun alussa toimiessaan silloisen puolustusvoimain komentajan, kenraali Sakari Simeliuksen adjutanttina. 

– Viisikymmentävuotias Ruotuväki on mielestäni ollut ja on edelleen puolustusvoimiemme lähettämien sanomien ansiokas "huutomerkki", Valtanen kirjoitti Ruotuväen kolumnissaan numerossa 5/2012, kun lehti täytti 50 vuotta.

Ruotuväki oli perustamisensa aikaan raikas tuulahdus Puolustusvoimien viestintään.

– Kyseessä oli siirtyminen valvotusta ja passiivisesta kirjelmäkulttuurista entistä avoimempaan ja aloitteelliseen tiedotuskulttuuriin, Valtanen kirjoitti Ruotuväen perustamisesta. 

Lue Valtasen kolumni tästä.

Mittava ura eri tehtävissä

Jaakko Valtanen ehti luoda pitkän uran maanpuolustuksen parissa. 

Valtanen osallistui talvisotaan 15-vuotiaana vapaaehtoisena lähettinä ja radiomiehenä. Jatkosodassa hän toimi radioaliupseerina ja tykistöupseerina. 

Talvisodassa Turun rannikkopuolustuksessa palvellut Valtanen osallistui suojeluskuntatyöhön Helsingin rannikkotykistössä. Jatkosodassa hän palveli radioaliupseerina Ahvenanmaalla, Karjalankannaksella ja Inkerinmaalla. 

Reservinupseerikurssin Valtanen suoritti Merisotakoulun rannikkotykistölinjalla. Sen jälkeen hän toimi tulenjohtoupseerina itäisellä Suomenlahdella ja Haapasaarilla. 

Myöhemmin Valtasen tehtäviin kuuluivat valtakunnallisten maanpuolustuskurssien johtajuus, henkisen maanpuolustuksen komitean sekä maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan jäsenyydet. Hän toimi myös Suomen sotilaspsykologian seuran ja perustamansa Suomen sotilassosiologisen seuran puheenjohtajana eläkepäivillään. 

Vuonna 2010 Valtanen kertoi 85-vuotishaastattelussaan STT:lle kannattavansa uskottavan puolustuksen lisäksi Suomen Nato-jäsenyyttä. Hänen mukaansa kylmän sodan aikana puolueettomuus oli paras ratkaisu. Maailma oli kuitenkin muuttunut, joten Nato-jäsenyys olisi tärkein ennaltaehkäisevä tekijä, jotta Suomi ei joutuisi sotaan. Valtasen mukaan Nato-jäsenyys myös lopettaisi Venäjän uhalla spekuloinnin.

Jaakko Joukamo Valtanen oli syntynyt 9. helmikuuta 1925 Hämeenlinnan maalaiskunnassa.