Suomen Nato-jäsenyys ja huoltovarmuus panelistien arvioitavana

Tampereen yliopistossa järjestetyn Johtajuussymposiumin teemana oli turvallisuus.

Suomen Nato-jäsenyys puhututti panelisteja. Paneeliin osallistunut tutkija Vicky Karyoti korosti puheenvuorossaan Naton jäsenmaiden välisen yhteistyön sujumisen tärkeyttä.

-Erityisesti Suomella on voimakas tahto toimia yhteistyökykyisenä kumppanina Natossa, Karyoti toteaa.

Maanpuolustuskorkeakoulun professori Tommi Koivula arvioi puheenvuorossaan Suomen jäsenyyden Natossa avaavan uutta liikkumatilaa ulko- ja turvallisuuspolitiikassa verrattuna jäsenyyttä edeltäneeseen aikaan.

Euroopan unionin merkitys eurooppalaisessa turvallisuusarkkitehtuurissa herätti keskustelijoissa arvioita. Koivula luonnehti Euroopan unionin roolia ensisijaisesti poliittisena toimijana. Naton rooli korostuu Koivulan mukaan puolustuksen järjestämisessä. Panelistit jakoivat näkemyksen selkeästä työnjaosta Euroopan unionin ja Naton välillä.

Puolustusministeriön kansliapäällikkö Esa Pulkkinen näki uhkia Euroopan unionin riippuvuussuhteessa ulkovaltoihin esimerkiksi kriittisten teknologioiden osalta, millä on unionin strategista autonomiaa heikentävä vaikutus.

Panelistit keskustelemassa huoltovarmuudesta. Kuva: Eeli Gröhn

Tutkimustieto osa huoltovarmuutta

Iltapäivän paneeliin osallistui Maanpuolustuksen tieteellisen neuvottelukunnan yhteiskunnan varautumisen teemaryhmä. Paneelissa keskusteltiin muun muassa terveydenhuollosta, tutkimustiedon merkityksestä ja koulutuspolitiikasta. Panelistit olivat tyytyväisiä pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman kirjaukseen kriittisen tutkimustiedon ja erityisasiantuntemuksen näkemisestä huoltovarmuus- ja turvallisuuskysymyksenä.

Koronan vaikutus huoltovarmuuteen herätti keskustelijoissa puheenvuoroja.

-Koronapandemia testasi koko yhteiskunnan kriisivalmiutta, lääkintäeverstiluutnantti Ilkka Laaksi lausui.

Pandemian hallinta edellytti laajaa viranomaisyhteistyötä sekä yhteistoimintaa yritysten ja kolmannen sektorin kanssa.

-Korona toi yhteiseen tietoisuuteen huoltovarmuuden, totesi diplomi-insinööri Heikki Härtsiä. Yhteistyön toimivuus organisaatioiden välillä oli kuitenkin haasteellista, mikä korosti usean panelistin mukaan suorien henkilösuhteiden merkitystä yhteistyön harjoittamisessa.

Edellytysten luominen huoltovarmuudelle ja sen kehittäminen nosti paneelissa esille useita ehdotuksia.

-Osaamisen huoltovarmuus syntyy ja pysyy ainoastaan sitä kautta, että yrityksillä on kannattavaa ja kasvavaa liiketoimintaa", lausui executive partner Jorma Puputti puheenvuorossaan puolustusteollisuudesta.

Apulaisjohtaja Katri Laatikainen puolustusvoimien tutkimuslaitoksesta ehdotti pysyvän koordinaatioryhmän perustamista Huoltovarmuuskeskuksen alaisuuteen kriisitilanteiden varalle. Laatikainen perusteli ryhmän hyödyllisyyttä nopean reagoinnin turvaamisella tilanteen niin vaatiessa.