Suomen kansainvälinen asema presidenttiehdokkaiden arvioitavana: "Suomi tarvitsee uuden strategian globaalin etelän suhteen"
Presidenttiehdokkaat arvioivat Maanpuolustuskurssiyhdistyksen paneelissa, että nousevat valtiot pyrkivät haastamaan länsimaat yhä hanakammin maailmanpolitiikassa.
– Sotilaallisen voiman merkitystä kansainvälisissä suhteissa ei pidä väheksyä, valitsijayhdistyksen presidenttiehdokas, Ulkopoliittisen instituutin pääjohtaja Mika Aaltola sanoo.
Aaltola arvioi, että useiden valtioiden äänestyskäyttäytyminen Yhdistyneiden kansakuntien istunnoissa ei ole järin merkityksellistä maailmanpolitiikassa.
Kristillisdemokraattien presidenttiehdokas, maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah huomauttaa usean valtion hyväksyvän Venäjän aggression.
– Kaksi kolmasosaa maailman väestöstä asuu valtioissa, jotka suhtautuvat Ukrainan sotaan eri tavalla kuin me, Essayah toteaa.
Perussuomalaisten presidenttiehdokas, eduskunnan puhemies Jussi Halla-Aho kritisoi lännen strategiaa, jolla ne pyrkivät vaikuttamaan diplomaattisesti globaalin etelän valtioihin. Valtioiden päämiehet erityisesti Afrikassa ja Etelä-Amerikassa ovat jättäneet tuomitsematta Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan.
– Rajojen koskemattomuuden periaate yhdistää meitä myös niiden valtioiden kanssa, joiden arvomaailma poikkeaa meistä, Halla-Aho lausuu.
Valitsijayhdistyksen ja keskustan presidenttiehdokas, Suomen pankin pääjohtaja Olli Rehn peräänkuuluttaa uutta lähestymistapaa Suomen vallitsevassa ulkopolitiikassa.
– Suomi tarvitsee uuden strategian globaalin etelän suhteen, Rehn arvioi.
Vallitsevaa maailmanjärjestystä haastetaan
Liike Nytin presidenttiehdokas, kansanedustaja Harry Harkimo arvioi, että länsimaat ovat tottuneet johtavaan asemaan kansainvälisessä politiikassa. Hän huomauttaa, että uudet nousevat valtiot pyrkivät haastamaan länsimaiden asemaa.
– BRICS-maat nostavat profiiliaan ja olemme uuden maailmanjärjestyksen edessä, Harkimo toteaa.
Vihreiden ja valitsijayhdistyksen presidenttiehdokas, kansanedustaja Pekka Haavisto huomauttaa, että BRICS-maat eivät ole lopulta kovin yhtenäisiä.
– Suomen tulee harjoittaa kahdenvälistä yhteistyötä silloin, kun se on mahdollista, Haavisto sanoo.
Kokoomuksen presidenttiehdokas, professori Alexander Stubb ennustaa maailmanjärjestyksen muuttuvan lähitulevaisuudessa.
– Arvioin, että seuraavan kymmenen aikana syntyy epäpyhiä alliansseja, jotka haluavat rikkoa lännen hegemoniaa, Stubb sanoo.
Vasemmistoliiton presidenttiehdokas, kansanedustaja Li Andersson arvioi, että Suomen ei pidä tulevaisuudessa määrittää yksinomaan kahdenvälisesti suhdettaan Venäjään.
– Pidän tärkeänä, että Ukrainan sodan päättymisen jälkeen suhteita Venäjään rakennettaisiin uudelleen pohjautuen Euroopan unionin jäsenvaltioiden jaettuun yhteisymmärrykseen, Andersson lausuu.
Maanpuolustuskurssiyhdistys ry:n järjestämä vaalipaneeli järjestettiin 29. marraskuuta. Presidentinvaaliehdokkaat väittelivät vaalipaneelissa Suomen kansainvälisestä asemasta, maanpuolustuksen nykytilasta ja Venäjän aggressiosta.
