Suomen ja Ruotsin seuraava askel operatiivinen suunnittelu?
Pohjoismaisten suurlähettiläiden mukaan Euroopan muuttunut turvallisuusympäristö asettaa uusia haasteita ja vaatimuksia Nato-jäsenyydelle sekä kahdenväliselle puolustusyhteistyölle.
Ruotsin Nato-selvityksen laatineen suurlähettiläs Krister Bringéuksen mukaan sekä Ruotsin ja Suomen että Ruotsin ja Yhdysvaltojen keskinäisen puolustusyhteistyön seuraavan askeleen täytyy olla todellisiin tilanteisiin varautuva yhteinen operatiivinen suunnittelu. Pitkän linjan diplomaatti Bringéus nimeää yhtenä esimerkkinä strategisesti merkittävän Gotlannin puolustuksen toteuttamisen.
Syyskuussa julkaistu Ruotsin Nato-selvitys on Bringéuksen mukaan herättänyt suurta mielenkiintoa Ruotsissa. Helsingissä 8. joulukuuta 2016 puhunut Bringéus korostaa, että selonteko on nimenomaan turvallisuuspoliittinen selvitys, ei pelkkä Nato-selvitys. Suomen entinen Venäjän-suurlähettiläs René Nyberg, joka kuului Suomen oman Nato-selvityksen arviointityöryhmään, on samoilla linjoilla.
– On tärkeää ymmärtää, että kumpaakaan selvitystä ei voi lukea Nato-opaskirjana. Kyse ei ole Nato-jäsenyydestä, vaan siitä, kuinka voimme vahvistaa turvallisuuttamme, suurlähettiläs huomauttaa.
Turvallisuuskuva Euroopassa muuttui vuonna 2014, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Suurlähettiläiden mukaan Ukrainan tapahtumat heijastuvat koko Itämeren alueelle.
Bringéus ei näe suoraa Ruotsiin Venäjältä kohdistuvaa uhkaa realistisena – Ruotsi vedettäisiin mukaan konfliktiin siinä vaiheessa, kun Venäjä päättäisi hyökätä Baltiaan. Suurlähettiläs Nyberg nostaa esiin keskeisen eron Ruotsin ja Suomen selvityksissä: siinä missä ruotsalainen selvitys erittelee erilaisia mahdollisia tulevaisuuskuvia, suomalaisessa selonteossa vältellään skenaarioita.
Nybergin mukaan erilaisten uhkakuvien arvuuttelu on vaikeaa. Puolustusliittoon liittymisen tekninen puoli olisi hänen mukaansa koko päätöksen helpoin osuus – Venäjän arvaamattomuus ja mahdolliset vastatoimet muodostavatkin suurimman haasteen Nato-kysymystä pohtiessa.
– Emme elä tyhjiössä, Nyberg toteaa.
Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydet herättävät paljon kysymyksiä. Bringéus ei selvityksessään arvaile, millaisia vaikutuksia Donald Trumpin valinnalla Yhdysvaltojen presidentiksi voisi olla Ruotsin Nato-jäsenyysmahdollisuuksille. Nyberg kuitenkin huomauttaa, että epätietoisuus Yhdysvaltojen seuraavasta ulkoministeristä tekee tulevaisuuden ennustamisesta vaikeaa.
Ruotsin ja Suomen lähtökohdat mahdolliselle Nato-jäsenyydelle ovat erilaiset. Bringéuksen mukaan Ruotsin puolustuskyky on nykytilassaan riittämätön, ja Nyberg kyseenalaistaa ruotsalaisten nuorten innostuksen yleistä asevelvollisuutta kohtaan. Suomessa puolestaan ei voida olla varmoja siitä, millaisia vaikutuksia Nato-jäsenyydellä olisi suomalaiseen asevelvollisuusjärjestelmään ja maanpuolustustahtoon.
