"Olisi vaikea nähdä" – Suomen Atlantti-Seuran pääsihteeri ei panikoi
Terhi Suomisen mukaan Naton tulevaisuudesta ei vielä kannata olla huolissaan.
Huolet Naton tulevaisuudesta ovat ylimitoitettuja, rauhoittelee Suomen Atlantti-Seuran pääsihteeri Terhi Suominen. Pitkän uran transatlanttisten suhteiden parissa tehnyt Suominen ei usko, että viime kuukausien turbulenssi on uhka Natolle.
Yhdysvallat ei todennäköisesti valmistele vetäytymistä Natosta, mutta suuntana on Suomisen mukaan eurooppakeskeisempi Nato. Vaikka Yhdysvallat vetäytyisi Natosta, se säilyisi relevanttina.
Työnsä kautta Suomisella on hyvä näkyvyys pinnan alle, järjestöjen väliseen toimintaan. Hän ei koe, että tunnelma olisi muuttunut poliitikkojen puheiden takana.
– Siitä on keskusteltu paljon, onko Nato enää relevantti tai onko tapahtunut jokin perustavanlaatuinen muutos. Oman työni kautta en tunnista tai näe sellaista. Turvallisuusarkkitehtuurista käydään keskustelua ja keskeistä on seurata Yhdysvaltojen ja Venäjän suhteita sekä Kiinan roolia maailmanpolitiikassa.
"Pitää erottaa teot ja sanat"
Suomen Atlantti-Seura on vuonna 1954 perustetun kansainvälisen Atlantic Treaty Association (ATA) - sateenvarjojärjestön jäsen. Siihen kuuluu 37 kansallista Atlantti-Seuraa, mukaan lukien yhdysvaltalainen vastaava. Järjestö toimii yhteistyössä Naton kanssa.
– Amerikkalaiset kollegani korostavat Euroopan ja Pohjois-Amerikan liittolaisten välistä suhdetta samalla tavalla kuin aiemminkin.
Terhi Suominen tapasi silloisen Naton pääsihteerin Jens Stoltenbergin tämän vieraillessa Presidentinlinnassa kesällä 2024. Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia
Erityistä huolta Euroopassa ovat herättäneet Yhdysvaltojen presidentti Donald Trumpin puheet. Republikaanipresidentti on puhunut Tanskalle kuuluvan Grönlannin liittämisestä Yhdysvaltoihin ja väläytellyt USA:n joukkojen vetämistä pois Euroopasta.
Suomisen mielestä yhdysvaltalaisten poliitikkojen puheista ei voi erottaa koko tarinaa.
– Pitää erottaa teot ja sanat. Teot ovat merkityksellisiä, eikä toistaiseksi ole näkyvissä, että Yhdysvallat olisi tekemässä jotain radikaalia.
– Trumpin hallinnon tavoite on selkeästi Ukrainan sodan pikainen lopettaminen ja vastuun Euroopan turvallisuudesta siirtäminen eurooppalaisille. Yhdysvallat vaatii Eurooppaa kantamaan vastuun omasta turvallisuudestaan, muttei toistaiseksi ole ilmoittanut vetävänsä joukkojaan Euroopasta.
Suominen arvioi, että Yhdysvalloilla ei uhittelusta huolimatta ole aitoa halua muuttaa nykyistä tilannetta.
– Olisi vaikea nähdä, miksi Yhdysvallat lähtisi pois tällaisista järjestelyistä, jotka kuitenkin palvelevat myös heidän intressejään.
Uudet tuulet vanhalla merellä
Suominen valittiin lokakuussa 2023 kattojärjestö ATA:n varapresidentiksi, minkä vuoksi hän on päässyt seuraamaan transatlanttisen yhteistyön kehitystä erittäin läheltä.
Suomisen mielestä Natosta käytävän keskustelun muuttuminen on osa tavallista poliittista kiertokulkua.
– Valtioiden päämiehet vaihtuvat ja tämän seurauksena tulee erilaisia tilanteita.
2018 Suominen valittiin ensimmäisenä suomalaisena siviilinä Nato Defense Collegeen Roomaan, missä hän työskenteli tutkijana. Kuva: Eetu Kolehmainen
Suominen muistuttaa, että muutokset tapahtuvat vähitellen. Esimerkiksi Suomi oli Naton rauhankumppanuusmaa vuodesta 1994 alkaen ja tiivisti yhteistyötä vuosien ajan ennen Natoon liittymistä.
Yksittäiset haasteet tai uhka haastavista ajoista liittoumassa eivät siis hetkauta Suomista. Natokaan ei ole välttynyt haasteilta historiansa aikana.
– Natolla on ollut erilaisia kriisejä. Sama koskee Euroopan unionia. Tällaiset kansainväliset järjestöt usein terävöittävät omaa linjaansa kriisien myötä.
Suominen myös korostaa sitä, että eri maiden kansalaisten Nato-kanta riippuu paljon myös oman maan historiasta ja siitä, miten sitä käsitellään.
– Kansakuntien historialliset kokemukset vaikuttavat nykyisiin kansallisiin päätöksiin ja kansallisvaltioiden toimintaan. Historian tuntemus on tärkeää.
Transatlanttisen yhteistyön edistäjä
Suomen Atlantti-Seura on avoin ja poliittisesti riippumaton kansalaisjärjestö. Se perustettiin vuonna 1999.
–Edistämme transatlanttista ulko- ja turvallisuuspoliittista keskustelua, tutkimusta ja koulutusta Suomessa.
Suomen Atlantti-seura järjestää erilaisia tilaisuuksia sekä harjoittaa julkaisu- ja koulutustoimintaa. Seura on esimerkiksi järjestänyt journalisteille taustatilaisuuksia ajankohtaisista aiheista.
– Jäsenille suunnatun toiminnan lisäksi pyrimme parantamaan erilaistenryhmien ymmärrystä Natosta ja transatlanttisista suhteista sekä tarjoamaan lisätietoa. Teemme yhteistyötä muun muassa kansanedustajien ja valiokuntien kanssa, minkä lisäksi olemme toteuttaneet Studia Generalia -luentosarjoja yliopistoissa.
Terhi Suominen on työnsä kautta saanut osallistua kaikkiin Nato-huippukokouksiin Prahan kokouksesta 2002 lähtien. Kuvassa hän on Naton huippukokouksessa Vilnassa heinäkuussa 2023. Kuva: Terhi Suomisen kotialbumi
Kattojärjestö ATA järjestää vuosittain yleiskokouksen, joka yleensä pidetään Naton päämajassa Brysselissä.
– Nämä ovat hyvin tärkeitä kokouksia kansallisten Atlantti-Seurojen kannalta. Suhteiden ylläpitämisen, virallisen agendan ja päätöksenteon lisäksi pystymme tunnistamaan liittolaismaidemme ja Naton kumppanimaiden tunnelmia ja selvittämään, missä heidän intressinsä ja painopisteensä liikkuvat.
"Atlantismi vei mukanaan"
Terhi Suominen opiskeli lukion jälkeen Turun yliopistossa valtiotieteiden maisteriksi. Hän oli alusta asti kiinnostunut Euroopan integraatiosta.
– Euroopan integraatio oli niin innostava aihe, että olin opiskelujen ohella tutkimustehtävissä ja olin myös tutkimusinstituutti Jean Monnet Centre of Excellencessä töissä eli sain jo opintojen alkuvaiheessa kansainvälistä kokemusta.
2000-luvun alussa Suomiselle aukesi mahdollisuus osallistua Tanskan Atlantti-Seuran järjestämään kesäyliopistoon Aalborgissa Naton lentotukikohdassa.
– Se oli hieno ja avartava kokemus. Opin tuntemaan muiden muassa nykyisen Ruotsin puolustusministerin Pål Jonsonin ja Róbert Vassin, joka on Slovakian Atlantti-Seuran pitkäaikainen pääsihteeri ja GLOBSEC-ajatushautomon presidentti.
Suominen toimi monenlaisissa kansainvälisesti virittyneissä tehtävissä, kunnes sai kutsun siirtyä Atlantti-Seuran pääsihteeriksi vuonna 2009.
– Atlantismi vei mukanaan.
