Suomea valmistellaan Natoon kiihtyvällä tahdilla
Naton suorituskykyjen kehittämisestä, koulutuksesta ja muutoksesta vastaavan esikunnan komentajan vierailu Suomessa sysäsi Suomen Nato-yhteensopivuutta eteenpäin.
Naton transformaatioesikunnan komentaja, kenraali Philippe Lavigne vieraili Suomessa eilen 19. syyskuuta. Vierailun päätarkoitus oli avata Naton ja Puolustusvoimien yhteensovittamista käsittelevä työpaja eli AIWG (Accession & Integration Working Group). Lavignen kanssa keskusteli Puolustusvoimain komentaja, kenraali Timo Kivinen.
Lavignen kanssa työpajan avasi Suomen yhteensovittamisen suunnittelusta ja valmistelusta vastaava Puolustusvoimain strategiapäällikkö, kenraaliluutnantti Kim Jäämeri. Työpajan Suomen johtaja oli eversti Pasi Hirvonen, joka on myös Puolustusvoimissa Nato-yhteensovittamisen projektipäällikkö.
Työpaja on osa Natoon liittymisen prosessia, jossa uusi tuleva jäsenmaa saatetaaan osaksi Naton sotilaallisia rakenteita. Prosessi on nyt alkanut, kun Suomesta tuli heinäkuussa tarkkailijajäsen. Natossa on direktiivi siitä, miten uuden jäsenmaan kanssa toimitaan.
– Tämä yhteensovittamisen prosessi on Naton näkökulmasta osin myös muodollisuus. Prosessi tehdään, koska niin on tehty aikaisemminkin, Hirvonen sanoo.
Suomi on tehnyt jo lähes kolmekymmentä vuotta yhteistyötä Naton kanssa. Puolustusvoimat ja Nato ovat harjoitelleet ja operoineet säännöllisesti yhdessä. Hirvosen mukaan sen näki työpajassakin.
– Suomi on monessa suhteessa paljon yhteensopivampi Naton kanssa kuin moni Naton tämän hetkisistä jäsenmaista. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö tehtävää ole.
Hirvonen ei yksilöi jäljellä olevia yhteensovittamisen tarpeita, sillä niitä ei avata kesken prosessin. Aikaisemmin tehty valmistautuminen on tehty kumppanuutta silmällä pitäen eikä niinkään jäsenyyslähtökohdista.
– On isompia ja pienempiä asioita, joita meidän täytyy säätää ja sovittaa yhteen, jotta olemme itse tyytyväisiä ja jotta Nato on tyytyväinen siihen tasoon, jota tulemme liittolaisena olemaan.
Suomen Nato-jäsenyys elää nyt kriittisiä aikoja, kun enää muutaman jäsenmaan hyväksyvä ratifiointi puuttuu. Puolustusvoimien muokkaaminen Nato-kelpoiseksi on käynnissä, eikä sen loppumiselle ole tarkempaa päivämäärää.
– Prosessia jatketaan sellaisella aikataululla kuin on meidän ja Naton puolesta tarpeen. Kun molemmat ovat sitä mieltä, että Suomi pystyy siitä eteenpäin jatkamaan täysivaltaisena jäsenmaana ilman Naton erityistukea, ei erilliselle yhteensovittamisen prosessille ole enää tarvetta.
– Aikataulua en kuitenkaan tässä vaiheessa spekuloi, Hirvonen toteaa.
