Suomalaissotilaat palasivat kotiin Malista – Venäjän vaikutusvallan kasvu Länsi-Afrikassa huolestuttaa
Euroopan Unionin koulutusoperaation päättyminen herättää operaatiopäällikössä ristiriitaisia tuntemuksia.
Suomen sotilaallinen osallistuminen Euroopan unionin koulutusoperaatioon Malissa on päättynyt. Vuonna 2013 käynnistyneeseen EUTM Mali -operaatioon osallistui yhteensä yli sata suomalaista sotilasta, joista viimeiset palasivat kotimaahansa sunnuntaina 19. toukokuuta.
– Operaation päättyminen herättää aina ristiriitaisia tuntemuksia, koska operaatiolla on aina jokin tarkoitus. Tuntuu, että se tilanne mikä Maliin jää, olisi vaatinut vielä länsimaisen koulutusoperaation läsnäoloa, pohtii Maavoimien operaatiopäällikkö, prikaatikenraali Sami-Antti Takamaa.
Takamaa otti sunnuntaina vastaan Malista Suomeen palanneen joukon sekä operaation käytössä olleen kielekkeisen valtiolipun, joka luovutetaan myöhemmin Sotamuseoon.
Kielekkeinen valtiolippu palasi Suomeen sotilaiden mukana. Kuva: Oskar von Essen
Koulutusta komppanian päällikön tasolle asti
Koulutusoperaatio käynnistyi Malissa vuonna 2012 tapahtuneen sotilasvallankaappauksen seurauksena. Pohjois-Malissa sijaitsevan Azawadin alueen itsenäisyyttä ajava kapinallisryhmittymä valtasi maan pohjoisosat nopeasti ja joukkojen lähestyessä pääkaupunki Bamakoa Mali pyysi apua kansainväliseltä yhteisöltä.
Ensimmäiset EUTM:n sotilaat saapuivat Bamakoon helmikuussa 2013 ja hieman myöhemmin perustettiin YK:n oma rauhanturvaoperaatio MINUSMA. EUTM toimi aluksi Bamakon alueella ja laajeni vaiheittain eri koulutustukikohtiin ympäri maata.
Operaation aikana Malin asevoimia koulutettiin yksittäisestä taistelijasta aina komppanian päällikön tasolle asti. Yhteensä operaation aikana koulutettiin noin 20 000 Malin sotilasta. EUTM Malissa palveli sotilaita 22 EU-maasta sekä neljästä EU:n ulkopuolisesta maasta.
– Paljon hyvää saatiin aikaan. Malin kansan eduksi täytyy toivoa, että opit menevät hyvään tarkoitukseen, jatkaa Takamaa.
EUTM Mali -koulutusoperaatioon osallistui sotilaita lähes 30 maasta. Kuva: Oskar von Essen
Venäjän kasvava vaikutusvalta uhkaa koko Sahelin aluetta
Operaation alasajon taustalla on Malin siirtymähallinnon vuonna 2022 aloittama yhteistyö venäläisten Wagner-joukkojen kanssa ja sen myötä loittoneminen länsimaista. Vastaavaa liikehdintää on näkynyt myös muissa Sahelin alueen maissa.
Radikaali-islamistien hyökkäykset Malin asevoimien ja Wagner-joukkojen tukikohtiin sekä asevoimien ja Wagnerin toteuttamat alueiden takaisinvaltaukset ovat epävakauttaneet Malin tilannetta entisestään. Muun muassa Kidalin kaupungin onnistunut valtaus puolestaan on kohentanut Wagnerin vaikutusvaltaa myös muissa Sahelin alueen maissa.
– Länsi-Afrikassa Sahelin alueella on nähtävillä huonoa kehitystä. Eihän se alueen tulevaisuus hyvältä näytä, Takamaa tuumii.
Malin pääesikunta ilmoitti kesällä 2022, ettei se aio enää lähettää sotilaita koulutusoperaation kursseille. Vuoden 2023 puolella siirtymähallinto pyysi YK:n MINUSMA-rauhanturvaoperaatiota poistumaan maasta, jolloin EUTM:n toimintamahdollisuudet heikkenivät entisestään.
EU:n jäsenmaat päättivät maaliskuussa, ettei operaation mandaattia jatketa sen päättyessä 18.5.2024.
Suomalaiset sotilaat toimivat operaatiossa koulutustehtävissä, joiden osaamisalueita olivat osallistumisen aikana erityisesti jalkaväki-, pioneeri- ja lääkintäkoulutus. Kouluttajien lisäksi Suomella oli operaatiossa esikuntahenkilöstöä sekä kansallinen tukielementti. Suomalaiset rauhanturvaajat olivat operaatiossa erittäin arvostettuja työ- ja palvelustovereita.
– Nöyrä kiitos niille suomalaisille, jotka ovat siellä palvelleet ja tehneet ansiokasta työtä Malin eteen, Takamaa kiittää.