Suomalaiset poistuvat kahdesta kansainvälisestä operaatioista
Suomen osallistuminen kahteen rauhanturvaoperaatioon päättyy lähiaikoina. Tasavallan presidentti teki viime perjantaina päätöksen lakkauttaa suomalaisten sotilaiden osallistumisen operaatioihin Intian ja Pakistanin rajalla sekä Somaliassa.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö teki 12. elokuuta päätöksen kahteen pitkään jatkuneeseen kriisinhallintaoperaatioon osallistumisen päättämisestä. Suomalaiset sotilaat poistuvat Intian ja Pakistanin alueella toteutettavasta Unmogip- sekä Somalian rannikon Eunavfor Atalanta -operaatioista.
Suomi on osallistunut YK:n Unmogip-operaatioon (United Nations Military Observer Group in India and Pakistan) vuodesta 1961 alkaen. Sotilastarkkailijaoperaatio toimii Intian ja Pakistanin alueella Kashmirin ja Jammun maakunnissa. Alueella käytiin kolme sotaa Intian ja Pakistanin välillä vuosien 1947–1972 välisenä aikana. Intia, Pakistan ja Kiina ovat jakaneet alueen, mutta sen hallinnosta ei ole päästy täysin sopuun. Yhä jatkuvat erimielisyydet alueesta alkoivat heti Intian itsenäistyttyä.
Osallistuminen YK:n operaatioon päättyy asteittain ensi vuoden maaliskuuhun mennessä.
Vuonna 1949 perustettuun Unmogip-operaatioon osallistuu tällä hetkellä EU-maista Suomen lisäksi Kroatia ja Ruotsi. Suomi on Unmogipin toiseksi suurin tarkkailijoita lähettävä maa, ja tällä hetkellä operaatiossa palvelee yhteensä 44 sotilastarkkailijaa. Vuosien saatossa alueella on toiminut yli 200 suomalaista tarkkailijaa.
Tällä hetkellä operaatiossa palvelee kuusi suomalaista aseistamatonta sotilastarkkailijaa, jotka ovat sijoittuneet operaation esikuntaan sekä Pakistanin ja Intian tulitaukolinjan tuntumaan sijaitseville kenttäasemille.Rauhanturvaajat ovat valvoneet alueella vuoden 1971 sodan jälkeistä tulitaukoa, joka on vuosien saatossa pitänyt alueella hyvin yksittäisiä rikkomuksia lukuunottamatta.
– Tilanne alueella ei ole muuttunut ratkaisevasti. Osallistuminen Unmogip-operaatioon päätettiin lopettaa, koska hallitusohjelmassa todetaan, että Suomella on tavoitteena osallistua maamme kannalta merkityksellisimpiin ja vaikuttavimpiin operaatioihin. Nyt olemme toteuttamassa sitä, vanhempi osastoupseeri, everstiluutnantti Hannu Teittinen puolustusministeriöstä avaa.
Suomi jatkaa sotilastarkkailijaoperaatioihin osallistumista vielä Lähi-idässä YK:n vanhimmassa Untso-operaatiossa valvomalla Israelin ja sitä ympäröivien arabimaiden kesken solmittuja aseleposopimuksia.
Atalanta-operaatio vähensi merirosvousta
Suomi on osallistunut EU:n Somalian rannikolla toimivaan Eunavfor Atalanta -kriisinhallintaoperaatioon vuodesta 2008 lähtien. Atalantan tehtävänä on Maailman elintarvikeohjelman (World Food Programme) ruoka-apua kuljettavien alusten suojelu ja merirosvouden ehkäiseminen ja torjunta Somalian rannikolla.
Suomi lopettaa osallistumisensa operaatioon tämän vuoden loppuun mennessä. Euroopan unionin neuvosto on päättänyt, että koko operaatio on ohi jo joulukuun 12. päivä.Siitä huolimatta samanaikaisesti valmistellaan myös sen jatkamista kahdella vuodella pienemmillä resursseilla.
Merirosvoustapausten määrä on Afrikan sarven edustalla vähentynyt merkittävästi operaation myötä. Kevään 2012 jälkeen merialueilla on tapahtunut vain yksi onnistunut aseellinen hyökkäys.
– Alusta asti olemme osallistuneet Atalantaan esikuntaupseereilla. Suomalaiset sotilaat on sijoitettu operaatioesikuntaan Northwoodiin Isoon-Britanniaan sekä joukkojen esikuntaan johtoalukselle. Tällä hetkellä operaatiossa palvelee kuusi suomalaista sotilasta, Teittinen kertoo.
Henkilöosaamisen lisäksi Suomi on osallistunut vuosien aikana operaatioon myös määräaikaisesti lähettämällä Afrikan sarven rannikolle miinalaiva Pohjanmaan vuonna 2011 sekä alussuojausosaston vuonna 2013. Pohjanmaan ollessa operaatiossa mukana suomalaisten määrä Atalanta-operaatiossa nousi yli 120 henkilöön.
Eunavfor Atalanta -operaation loppumisesta huolimatta Suomi jatkaa osallistumaan kriisinhallintaan ja meriturvallisuuden kehittämiseen Somaliassa. Alueelle jää kymmenen suomalaista EUTM Somalia -koulutusoperaatioon, joka tukee maan omien asevoimien toimintakyvyn kehittämistä.
