Suomalaiselle hävittäjäosastolle hyvää palautetta Natolta Romaniassa

Seitsemän Hornetia suojaa Naton itärajaa kahden kuukauden ajan etelän lämmössä.

Ilmavoimien historian ensimmäinen pitkäkestoinen osallistuminen Naton rauhanajan tehtäviin on käynnistynyt Romaniassa. Kaksi kuukautta kestävän operaation tarkoituksena on täydentää Romanian ja Bulgarian ilmavoimien suorituskykyjä tehostetulla läsnäololla Romaniassa, Bulgariassa ja Mustanmeren alueella. Ensikosketus Nato-tehtäviin saatiin jo viime vuonna, kun suomalaiset hävittäjät osallistuivat Naton huippukokouksen turvaamiseen Liettuan Vilnassa.

Suomen seitsemän F/A-18 Hornetin vahvuinen hävittäjäosasto läpäisi Romaniassa operaation ensimmäisellä viikolla Naton evaluoinnin, joka on edellytys operatiivisten tehtävien aloittamiselle Naton sotilaallisen komentorakenteen johdossa. 

– Naton tekemässä evaluoinnissa tarkasteltiin meidän suorituskykyä ja osaamista. Saimme evaluoinnista erittäin hyvän palautteen, ja se oli tärkeä harppaus Ilmavoimien Nato-integraatiolle. Sen pohjalta meillä on nyt lupa ja kyvykkyys toteuttaa operatiivisia tehtäviä osana Naton komentorakennetta, kertoo suomalaisosastoa johtava Karjalan lennoston Hävittäjälentolaivue 31:n komentaja, everstiluutnantti Rami Lindström.

Lindström kertoo, että kiireisen ensimmäisen viikon jälkeen osasto on nyt päässyt asiaan eli toteuttamaan Naton operatiivisia tehtäviä. Naton rauhanajan ilmapuolustusta toteutetaan Air Policing ja Air Shielding -toiminnoilla.

– Air Policing on operatiivista työtä eli ilmatilan valvontaa ja turvaamista, kun taas Air Shielding on tehostettua läsnäoloa eli meille käytännössä harjoituslentotoimintaa ja osallistumista Naton harjoituksiin, Lindström avaa.

Suomalainen hävittäjäosasto sertifikaatin luovutustilaisuudessa. KUVA: Ilmavoimat

Miehistö vaihtoon kaksi kertaa

Suomen osaston vahvuus operaatiossa on noin 90 sotilasta, seitsemän F/A-18 Hornet -hävittäjää, parikymmentä autoa ja noin sata konttia. Lähes koko henkilöstö vaihdetaan operaation aikana kahdesti, jotta mahdollisimman moni sotilas saisi arvokasta kokemusta ja osaamista kansainvälisistä operaatioista.

Sopeutuminen uuteen toimintaympäristöön on Lindströmin mukaan sujunut hyvin. Suurimpana erona Suomeen hän mainitsee ilmaston. Siinä missä Suomessa joudutaan välillä kamppailemaan kylmyyden kanssa, on Romanian kesälämpö vaatinut hieman totuttelua. Mihail Kogălniceanun tukikohdan fasiliteetteja hän kehuu hyviksi.

Ilmavoimat toteuttaa Romaniassa myös nuorten ohjaajien kansallista lentokoulutusta. Käytännössä tämä vastaa Suomessa normaalisti annettavaa koulutusta, jota voidaan nyt tehdä vieraissa olosuhteissa ja yhdessä liittolaisten kanssa.

Suomen lähin kumppani Romanian operaatiossa Iso-Britannia, jonka Typhoon-hävittäjien kanssa suomalaiset hoitavat ilmavalvonnan päivystystoimintaa vuoroviikoin. Brittien läsnäolosta Romaniassa on Lindströmin mielestä ollut paljon apua.

– Britit ovat meidän kanssa samassa tukikohdassa ja heidän kanssa on tehty paljon yhteistyötä. He ovat auttaneet meitä tosi paljon eri osa-alueilla, hän selittää.

Lindström uskoo, että heinäkuun loppuun jatkuvan komennuksen aikana suomalaiset kehittyvät paljon Naton operatiivisen toiminnan saralla. Operatiivisten menettelytapojen syvempi opiskelu ja ymmärrys ovat olennaisia asioita tulevia Nato-operaatioita ajatellen.

– Suomen Nato-integraatio ottaa varmasti ison loikan tämän operaation myötä, Lindström vakuuttaa.