"Ei silloin osannut haaveilla tästä tehtävästä" – Suomalainen reserviläinen on nauttinut poikkeuksellisesta työstään Naton Shape-esikunnassa

Kapteeni Jukka Nopanen työskentelee kyberalan tehtävissä Shapessa Naton ensimmäisenä suomalaisena reserviläisenä.

Kapteeni Jukka Nopasen kävellessä maastonvihreät päällä työpaikkansa käytävillä, ei häntä ensi silmäyksellä erottaisi muista sotilaista. Hänessä on kuitenkin enemmän, kun mitä silmä kertoo; hän on Naton ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa sotilasvirassa oleva reserviläinen Suomesta. 

Nopanen on työskennellyt Naton operaatiojohtoportaan johtoesikunnassa Shapessa ja asunut Belgian Monsissa noin kaksi kuukautta. Hän toimii suomalaista osastoesiupseeria vastaavassa virassa Cyberspace Operations Centre -osastossa ja kertoo viihtyvänsä erinomaisesti.

Hän pitää monipuolista työympäristöä kiinnostavana ja dynaamisena. Nopanen on innoissaan 32 maasta muodostuneen liittokunnan kansainvälisestä työympäristöstä. Hänen mielestä monien kulttuurien kohtaaminen työpaikalla on mielekästä.

– Täällä on todella monenlaista kollegaa töissä hyvin erilaisilla taustoilla. Kaikki kuitenkin työskentelevät saman päämäärän eteen.

Kyberalan insinöörinä ja aktiivisena reserviläisenä työ sopii Nopaselle kuin nenä päähän.

Hän on työskennellyt aiemmin Verohallinnossa, mutta avoin työpaikka Natossa, kyberturvallisuuden ytimessä oli liian suuri houkutus olla kokeilematta onnea ja hakea paikkaa. Nopanen on pitkään haaveillut tehtävästä, jossa voi hyödyntää kyberturvallisuuden osaamistaan osana organisaation ydintehtäviä – tätähän Nato tarjoaa.

Työ on luonnollisesti hyvin korkeasti turvaluokiteltua. Puhelin esimerkiksi pysyy kaukana työpisteeltä päivän ajan, ja Nopasella on erikseen julkiseen internetiin ja turvaluokiteltuun verkkoon yhdistetyt tietokoneet.

– Yllättävän hyvin ja helposti on siihen mielestäni kuitenkin tottunut.

Työssään hän osallistuu erilaisten Naton suunnitelmien kyberturvallisuuteen liittyvien osuuksien laatimiseen. Uusia ja vanhoja suunnitelmia laaditaan sekä päivitetään maailmanlaajuisten tilannekatsausten ja raporttien pohjalta.

Nopanen on kiitollinen saamastaan tuesta. Hänen mukaansa yksi suurin apu oli asunnon hankkimisessa, jossa häntä auttoi Puolustusvoimien palvelukeskus, Suomen kansallinen tukielin ja Belgiassa pitkään asunut suomalainen työtoveri.

Suomalainen säntillisyys kohtaa eurooppalaisen rentouden

Tehtävässä on Nopasen mukaan pitkät päivät. Kun Monsin asunnon ovi sulkeutuu töihin lähtiessä kahdeksalta aamulla, aukeaa se uudestaan tavallisesti vasta iltakuudelta. Hän kertoo, että kaupat sulkeutuvat Suomeen verrattuna paljon aikaisemmin, joten ruokaostokset täytyy tehdä heti töiden jälkeen.

Viikkorutiiniin kuuluu säännöllinen liikunta, johon on myös mahdollisuus työaikana. Myös ranskan alkeiden opettelu on tullut osaksi arkea. Opettelu tulee tarpeen, sillä Nopasen kertoman mukaan englannilla ei pärjää paikoitellen Belgian ranskankielisellä alueella.

Paikallisen tapakulttuurin mukaan Nopanen syö ulkona viikonloppuisin illallista yksin tai suomalaisten kollegoiden kanssa.

Kapteeni Nopanen ei odottanut, että hän olisi työnsä kautta noussut julkisuuteen. Kuva: Tuomo Noronen

Nopasen vaimo ja kaksi lasta jäivät ainakin aluksi Suomeen, joten hän käy kerran tai kaksi kuussa tapaamassa perhettään. Viikonloput Belgiassa taas kuluvat lähialueisiin tutustumisella.

– Belgiassa ja erityisesti Valloniassa asiat eivät ole välttämättä ihan yhtä järjestäytyneitä kuin Suomessa. 

Nopanen kertoo, että asiat yleisesti otetaan rennommalla otteella kuin Suomessa. Tähän hänellä on tottumista, mutta samalla hän arvostaa ihmisten kohteliaisuutta – esimerkiksi lenkeillä tervehditään vastaantulevia.

Niinisalosta Monsiin

Reserviläisenä Natossa Nopanen on herättänyt kiinnostusta kotimaassaan. Hän piti työtään aluksi tavallisena, mutta nopea nousu upseeri- ja reserviläispiireissä tunnetuksi henkilöksi yllätti.

– En edes itse ollut huomannut, vaan sain viestiä kollegoilta, että minut oli mainittu Ilta-Sanomissa.

Läheisille työtovereille Nopanen on kertonut erityisestä asemastaan, vaikka tehtävässä se ei juurikaan näy – Natossa ei reserviupseereita ja ammattisotilaita erotella. Samalla Nopasen osaamista ja näkemystä siviilipuolelta on arvostettu työyhteisössä. 

Tosin suomalainen asevelvollisuusjärjestelmä on herättänyt kiinnostusta muiden maiden sotilaissa.

Nopanen suoritti asepalveluksensa Tykistöprikaatissa, nykyisessä Niinisalon varuskunnassa vuonna 1998. Viestimies Nopanen pääsi tavoitteensa mukaisesti Reserviupseerikurssille Haminaan ja päätyi 213. vuosikurssi Ursus Fennican kirjan sivuille arvonimellä "komentajapappa".

– Ei kyllä silloin vielä osannut haaveilla tästä tehtävästä, hän kertoo

Vaikka Nato-urasta ei ollut suomalaisilla sotilailla vielä 2000-luvun taitteessa harmainta aavistustakaan, oli Nopasella selvät suunnitelmat. Hän suoritti kaksi kierrosta Kosovossa rauhanturvaajana vuosituhannen alussa ja palveli EU:n siviilikriisinhallintaoperaatiossa Irakissa.

Myös aktiivinen reserviläisyys vei mukanaan. Hän pääsi käyttämään omaa koulutustaan osana Maanpuolustuskoulun kybertoiminnan harjoituksia.

Nopanen kertoo, että rauhanturvaamisella ja reserviläisaktiivisuudella oli tärkeä rooli nykyisen työn saamisessa. Ne lisäsivät hänen omaa käsitystään työn mielekkyydestä, mutta samalla toivat arvokasta kokemusta, joka oli myös työnantajalle houkuttelevaa.

Reserviläisillä suurempi rooli tulevaisuudessa

Valtakunnan uutisiin nousu sattui, kun Pääesikunnan komentopäällikkö, prikaatikenraali Vesa Valtonen mainitsi Nopasen Nato Defence Talks -tilaisuudessa pitämässään puheessa. Valtosen puheenvuorossa korostui se, että suomalaisten reserviläisten merkitys on vain kasvamassa. 

– Jatkossa reserviläinen erilaisissa Nato-tehtävissä on ihan luonteva osa meidän asevelvollisuusjärjestelmää, hän kertoo.

Valtonen korosti, että maanpuolustuksemme perustuu reserviläisten moninaisuuteen ja erityisosaamiseen. Hän ennakoi, että tulevaisuudessa reserviläisten asiantuntijuutta tulee käyttää ketterämmin. 

– Tässä tarvitaan maanpuolustusjärjestöjen, MPK:n ja koko kentän yhteistyötä.

Vierailullaan Shape-esikunnassa Valtonen keskusteli Nato-kollegoiden kanssa siitä, että tulevaisuudessa reserviläisiä voitaisiin kouluttaa Nato-rakenteiden tehtäviin poikkeusoloja varten.

Hän kuitenkin pohti puheessaan, mihin reserviläiset ovat valmiina. Jukka Nopanen on ensimmäinen elävä esimerkki siitä, että he ovat valmiina vaikka kolmen vuoden työsuhteeseen toiseen maahan.