Suomalainen rauhanturvaaminen on kansallinen menestystarina

Rauhanturvaajaliitto täyttää tänä vuonna 50 vuotta. Puolustusministeri Jussi Niinistö ja Rauhanturvaajaliitto korostavat Suomella olleen aina kokoaan suurempi rooli rauhanturvaamisessa.

Suomen kokoaan suuremmasta roolista rauhanturvausoperaatioissa kertoo esimerkiksi operaatioihin osallistuneiden suuri määrä; yli 50 000 suomalaista on ollut mukana etsimässä ratkaisua aseellisiin konflikteihin kaikkiaan yli 30:ssa operaatiossa. Väkilukuun suhteutettuna osallistujamäärä on edelleen maailman kärkiluokkaa.

Suomalaisten osallistuminen rauhanturvaamisen ja kriisinhallintaan ulottuu nyt jo usean vuosikymmen taakse.

– Kuten tiedämme, rauhanturvaaminen ja kriisinhallinta ovat olleet merkittävä osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa jo yli kuuden vuosikymmenen ajan. Suezilta käynnistynyt suomalainen rauhanturvaaminen on kansallinen menestystarina, Suomen puolustusministeri Jussi Niinistö totesi Helsingin Rauhanturvaajat ry:n juhlatilaisuudessa.

Tällä hetkellä suomalaisia joukkoja on kaikkiaan yhdeksässä kansainvälisessä kriisinhallintaoperaatiossa. Virallisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan toimeenpanijoita palvelee kansainvälisen kriisinhallinnan tehtävissä noin 600 henkilöä. Sotilaallisen kriisinhallinnan tehtävissä heitä on liki 500 ja siviilikriisinhallinnan tehtävissä reilut 100 henkilöä. Siviilikriisinhallinta on esimerkiksi oikeusvaltion, turvallisuussektorin ja hyvän hallinnon rakentamista ja tukemista, jonka tavoitteena on yhteiskunnan kehittäminen ja uusien konfliktien ehkäiseminen.

Nykyajan rauhanturvausoperaatioilla on tärkeä merkitys myös Suomen puolustukselle.

– Tänäkin päivänä osallistuminen rauhanturvaamiseen ja kriisinhallintaan on osa kansainvälisen vastuun kantamista ja Suomen turvallisuuden rakentamista. Nykyisin Suomen osallistuminen palvelee kuitenkin entistä enemmän myös kansallisen puolustuskyvyn kehittämistä, Niinistö kommentoi.

Vuosien saatossa kriisinhallintatehtävät ovat muuttuneet. Aiemmin suuria joukkokokonaisuuksia vaatineista operaatioista ollaan yhä enenevissä määrin siirtymässä pienempiin ja erityisosaamista vaativiin operaatioihin. Taustalla on nykypäivän sotien erityyppinen luonne; sotia ei enää käydä pelkästään valtioiden välillä, vaan myös valtioiden rajojen sisällä. Rauhanturvaajaliitolla on suuri merkitys muuttuneessa tilanteessa.

–Kriisinhallintaoperaatioiden luonteen muuttuminen ja operaatioiden vaativuuden lisääntyminen korostavat entisestään Rauhanturvaajaliiton merkitystä. Toivon, että yhdistys jatkaa määrätietoista työtä rauhanturvaajien tukitarpeiden huomioimiseksi. Isänmaalle oman panoksensa antaneen ja operaatiossa kovia kokeneen rauhanturvaajan täytyy voida luottaa siihen, että hänestä pidetään huolta myös palveluksen jälkeen, Niinistö korostaa.

Kesällä Syyrian ja Israelin aseleposopimusta valvovan YK:n UNDOF-operaation apulaiskomentajan tehtävästä Suomeen palannut prikaatikenraali (evp.) ja Rauhanturvaajaliiton puheenjohtaja Mauri Koskela näkee, että tulevaisuudessa kokonaisvaltaisesta kriisinhallinnasta voitaisiin tehdä vientituote.

– Emme ehkä aina kansakuntana ymmärrä, miten paljon osaamis- ja koulutuspohjallamme, rauhallisella ja puolueettomalla tavallamme toimia sekä käytännönläheisellä yhteistyökyvyllämme on annettavaa maailmanlaajuiseen rauhanturvaamiseen ja konfliktienratkaisuun. Suomalainen malli kokonaisvaltaisesta kriisinhallinnasta olisi jalostettavissa kansainväliseksi vientituotteeksi, Koskela toteaa.

Viikonloppuna 27.10 vietetty juhla oli Helsingin Rauhanturvaajat ry:n 50-vuotisjuhlatilaisuus. Juhlapuheen tapahtumassa piti kunniajäsen, ministeri Elisabeth Rehn ja valtioneuvoston tervehdyksen toi puolustusministeri Jussi Niinistö.