Suojeluharjoitusten panokset nousevat

Ilmaisimet piippailevat, kun CBRN-partio mittailee punaista Volkswagenia. Aktiivihiilisuojaukseen ja suojanaamariin varustautuneet sotilaat mittaavat huolellisesti auton ovien kahvoja ennen kuin koskevat niihin. Ennen kuin ovi voidaan avata täysin, sitä raotetaan ja ilmaisimella tarkistetaan varovaisesti auton sisätilaa.

Kyseessä on CBRN-harjoitus. CBRN on lyhenne englannin kielen sanoista chemical, biological, radiological and nuclear. Lyhenteellä tarkoitetaan biologisia, kemiallisia ja radioaktiivisia uhkia. Skenaariossa pikkurikollisen ajoneuvo on pysäytetty poliisien toimesta väkivalloin ja autosta on löytynyt epäilyttävää materiaalia. CBRN-partio on kutsuttu paikalle tutkimaan auto ja sen sisältö.

Harjoitusta seuraa vierestä lääkintähenkilökuntaa, Maavoimien esikunnan upseereita ja Ruotuväen toimittajia. Seisomme turvallisen etäisyyden päässä harjoituksesta. 

Auton takakontista löytyy kaksi muovilaatikkoa, joiden sisältä puolestaan löytyy pulloja. Sotilaat asettavat maahan muovisuojan välttääkseen ympäristön altistamisen taisteluaineille. Lasipullo avataan varovasti ja sen sisällöstä otetaan lukema ilmaisimella. Laite piippaa ja laukusta otetaan esiin toinen mittauslaite.

Suojelupartiolla on käytössä AP4C-kaasunilmaisin. Mitä tiheämmin laite piippaa, sitä myrkyllisempää aine on. 

Ääni kuuluu vaimeana suojanaamarin takia, mutta sotilas selkeästi sanoo: ”LCD sanoi HD”.

Kyseessä on koodikieli. LCD on kaasunilmaisin ja HD tarkoittaa sinappikaasua. Yksittäisen ilmaisimen antama vastaus ei ole riittävä, joten ainetta testataan uudestaan.

Pullon nestettä kaadetaan peltiastiaan ja siihen tiputetaan pala paperia, joka muuttuu nopeasti punaiseksi. Kyseessä on kolmiväripaperi. Paperin värinmuutos perustuu paperissa olevien väriaineiden liukenemiseen ja pH -indikaattorin värinmuutokseen. Jos paperi muuttuu vihreäksi, kyseessä on VX-hermomyrkky. Jos paperi taas on keltainen, on kyseessä sariini, somaani tai tabuuni. Punainen väri tarkoittaa sinappikaasua.

Ainetta testataan monella eri tavalla, jotta saadaan varmuus aineen laadusta. 

Harjoituksessa käytettiin laimennettua sinappikaasua. Kaasu oli laimennettu 35 prosenttiin tavallisesta vahvuudesta, loppu oli klooribentseeniä. Harjoituksessa oli myös mukana sariinia, mutta tappavaa hermomyrkkyä sisältävää astiaa ei avattu. Sariini, jopa laimennetussa 5 % muodossaan, olisi tappavan vaarallista kaikille sivusta seuraajille. 

Suojelutiedustelupartio voi halutessaan ottaa taisteluaineista näytteitä, jotka voidaan pakata ja toimittaa laboratorioon tutkittavaksi. Siellä ne analyysien jälkeen tuhotaan. Useimmiten taisteluaineet kuitenkin tuhotaan harjoituspaikalla kokonaisuudessaan eli aineet sekoitetaan taisteluaineharjoituksia varten valmistettuun tuhoamisliuokseen, ja seos siirretään kemikaalijätteen keräysastiaan.

Tuhoamisliuos reagoi kemiallisesti taisteluaineiden kanssa hajottaen ne lyhyen ajan kuluessa kokonaan. Aikanaan kemikaalijätteet noutaa Fortum.

Kenttäsairaanhoitaja seuraa harjoituksen kulkua vierestä. Kuva: Henri Sorsa

Maavoimien esikunta innoissaan harjoituksesta

Ennen harjoitusta pidettiin oppitunti, jonka aikana käytiin selkeästi läpi harjoituksen läpivienti, aineet ja varotoimet. Tunnelma on katossa ja upseerit odottavat innolla harjoituksen alkamista. Satakunnan Pioneeri- ja viestipataljoonan komentaja, everstiluutnantti Antti Rajahalme painottaa, että harjoituksella valetaan uskottavuutta suojeluun. 

– Kun puhutaan kovista taisteluaineista, siinä on tietynlainen psyykkinen kuorma. On hyvä järjestää tällainen harjoitus turvallisessa ympäristössä lähialueella eikä sitten vaativassa virka-aputehtävässä puhumattakaan sodankaltaisista olosuhteista. Kuten muissakin harjoituksissa, tässäkin pyritään viemään harjoitus turvallisesti niin lähelle sitä tositilannetta kuin mahdollista, Satakunnan Pioneeri- ja viestipataljoonan komentaja, everstiluutnantti Antti Rajahalme kertoo harjoitusoppitunnilla.

Everstiluutnantin jälkeen pioneeritarkastaja, eversti Juha Helle nousee luokkahuoneen eteen ja ilmaisee hyväntuulisesti näkemyksensä harjoituksesta.

– Olen äärimmäisen tyytyväinen, että voimme harjoitella kovilla taisteluaineilla Suomessa. Meidän ei tarvitse lähteä Kanadaan tai Tsekkiin. Säkylä oli luonnollinen valinta paikaksi, koska Suojelun osaamiskeskus ja suojeluosaamisen kehto sijaitsevat täällä, eversti Helle kertoo luokassa.

– Tänne on rakennettu hienot puitteet, ja nyt pääsemme katsomaan, miten harjoitus oikeasti onnistuu. 

Insinöörimajuri Timo Heiskanen, joka edustaa kemikaaliturvallisuuden osalta Maavoimien esikuntaa, painottaa harjoituksen riskien ja turvallisuuden tasapainoa. Insinöörimajuri teroittaa, että ”taistelija harjoittelee kovilla ampumatarvikkeilla – tässä kovat aineet ovat ne ampumatarvikkeet”.

Prikaati on tehnyt suunnattomasti töitä turvallisuusvaatimusten täyttymisen eteen. Koska taisteluaineet luokitellaan joukkotuhoaseiksi, ei niiden käyttö ole harjoituksessa missään nimessä huolimatonta.

Harjoituksessa on samankaltaisia varomääräyksiä kuin ammunnoissa. Aktiivihiilipukujen, kumisaappaiden, hanskojen ja suojanaamarin tiiveys tarkistetaan ennen harjoitusta tiiveyskokeella, jossa käytetään kyynelkaasua. 

Kovien taisteluaineiden käytön riskit eivät eroa konseptitasolla kovien patruunoiden riskistä. Tapaturman todennäköisyys on erittäin matala, koska tapaturmien estämiseksi tehdään paljon töitä. Varoyhteydet, ensiapu ja varomääräykset ovat kaikki yhtä lailla läsnä.

Harjoitusalue rajattiin useammalla aidalla, joihin on kiinnitetty hengenvaaraa ilmaisevia kylttejä. Harjoittelussa otetaan myös huomioon vaikutukset ympäristöön. Itse taisteluaineita ei koskaan levitetä maastoon, vaan aineita käsitellään teräsalustojen päällä. Puhdistusaineiden ja muiden kemikaalien leviäminen ympäristöön on estetty harjoitusalueen keräysjärjestelmin.

Suojelupartio puhdistautuu harjoituksen jälkeen eristetyssä tilassa. Kuva: Henri Sorsa

Taisteluaineita on moneksi

Taisteluaineilla tarkoitetaan juurikin kemiallisia taisteluaineita. Ne voidaan jakaa kahdeksaan kategoriaan: hermokaasut, tukahduttavat, syövyttävät, ärsyttävät, yleismyrkylliset, psykokemialliset, kasvintuhoaineet ja toksiinit. 

Nimet kuvailevat aineiden eri vaikutuksia. Hermokaasut pääasiassa lamaannuttavat hermostojen välittäjäaineiden toiminnan. Tukahduttavat aineet pyrkivät aiheuttamaan keuhkopöhön avulla tukehtumisen. Syövyttävät aineet, kuten sinappikaasu, syövyttävät ja aiheuttavat rakkuloita, hengityselimistön kuolioita ja silmien tulehdusta. 

Ärsyttäviin aineisiin lukeutuu esimerkiksi kyynelkaasu, jota käytetään mellakkatorjunnassa.
LSD taas on esimerkki psykokemiallisista aineista, taistelussa psykokemiallisia aineita käytetään taistelijan aistihavaintojen sekoittamiseen. 

Kasvintuhoaineista hyvä esimerkki on Agent Orange, jota käytettiin Vietnamin sodassa viidakon kasvillisuuden tuhoamiseen. Toksiinit ovat kasvien, sienten tai pieneliöiden tuottamia myrkkyjä, joita esiintyy luonnossa. Toksiineista tulee taisteluaineita siinä vaiheessa, kun niitä käytetään aseena. Taisteluaineita on käytetty historiassa sekä valtiollisten että ei-valtiollisten tekijöiden toimesta.

– Taisteluaineet ovat ihan peruskemiaa, eli aika helppoa loppupeleissä. Taisteluaineiden valmistusta ja hallussapitoa pyritään rajoittamaan lakiteitse.

Porin prikaatin Suojelun osaamiskeskuksen johtaja, kapteeni Karri Kinisjärvi kertoo taisteluaineista.
Verraten helpon tuottamisprosessin ja halvan hinnan takia taisteluaineet ovat taloudellinen joukkotuhoase. Hermomyrkkyjä on esimerkiksi käyttänyt vuonna 1995 japanilainen kultti Aum Shinrikyo Tokiossa. Sinappikaasua käytti tunnetusti Saksan keisarikunta ensimmäisessä maailmansodassa. 

Sariinia sisältävää astiaa ei avattu harjoituksessa, koska se on äärimmäisen myrkyllistä ja varoalue on 120 metriä avauspaikalta. Harjoituksen näkökulmasta sariini on kuitenkin edullinen, koska se on hyvin nopeasti haihtuva ilmakaasu. Sinappikaasua sisältänyt astia sen sijaan avattiin harjoituksessa, koska kaasun varoalue on kymmenen metriä, joten harjoituksessa pystyttiin seuraamaan vierestä lähietäisyydeltä.

– Näitä taisteluaineita voi pitää tietynlaisena köyhän miehen ydinpommina, Kinisjärvi luonnehtii. 

Taisteluaineita voidaan käyttää pieninä aseina, kuten aerosolisuihkeena, jota voidaan suihkuttaa yksittäisen ihmisen päälle. Niitä voidaan myös käyttää suurempina aseina, kuten tykistössä. Taisteluaine voidaan valmistaa myös vasta ammuksen sisällä, antamalla kahden lähtöaineen reagoida keskenään. Tällaista kemiallista asetta kutsutaan binääriaseeksi. 

Käytännössä tämä voi näyttää ontolta ammukselta, jonka sisällä on hauras seinä, joka pitää taisteluaineen lähtöaineet erillään toisistaan. Tykin laukaistessa väliseinä hajoaa ammuksen kiertoliikkeen ansiosta. Ammuksen osuessa kohteeseen ammus hajoaa ja taisteluaine pääsee leviämään. 

Onnettomuuksiin varaudutaan huolellisesti

Sateesta märällä betonilla seisoo valmiina evakuointiajoneuvo. Harjoitusta seuraavien ihmisten seassa on lääkintähenkilökuntaa, valmiina toimimaan heti, jos tapahtuisi virhe. Heillä on valmiina vasta-aineita hermomyrkylle altistumista varten. Koska hermomyrkky sotkee lihasten toiminnan hermojen tasolla, kentällä ainoa tapa estää hermomyrkyn vaikutus on vasta-aine, joka hidastaa ja estää myrkyn toimintaa hetkeksi.

Kaikissa kemikaalialtistuksissa tehokkain ja ensisijainen keino on evakuoida puhtaaseen ilmaan. Altistuksen keston minimointi on aina keskeinen toimenpide. Tehokkain keino on evakuoida altistunut pois syövyttävän aineen luota ja puhdistaa hänet taisteluaineesta, jotta syövyttävä aine saadaan pois altistuneesta ja taisteluaineen leviäminen muualle estetään. Sinappikaasua vastaan ei ole vasta-aineita, ja oireita voi tulla vielä useiden tuntien päästä altistuksesta

Hermokaasun kanssa puolestaan on todella kova kiire, joten vastalääkkeitä löytyy jo niin sanotulta likaiselta alueelta. Hoito jatkuu siten, että altistuneelle annetaan lisää vastalääkettä ja peruselintoiminnoista ja hengityksestä huolehditaan. Vastalääkkeet ovat tärkeimmät, koska kentällä ei voi mitään muuta juuri tehdä. Tarvittaessa harjoituksessa on täydet valmiudet tukeutua siviiliensihoitoon.