Hyppää sisältöön
Osiot
Valikko

Ruotuväki

Kuva: Jarno Kovamäki / puolustusvoimat

Aktiivihiilipuvun päälle voidaan pukea lisäsuojaa, jos on riski, että puvulle roiskuu nestemäisiä taisteluaineita.

Suojapuvun pukeminen on millintarkkaa

Carlos Sunila

Ranskalaisvalmisteinen aktiivihiilisuojapuku pitää taisteluaineiden vaikutuspiirissä olevan suojelumiehen turvassa vähintään vuorokauden ajan.

AKTIIVIHIILISUOJAPUKUA käyttävät suojelujoukot, joita koulutetaan maavoimissa Porin prikaatissa suojelukomppaniassa. Aktiivihiilisuojapuvun tarkoituksena on suojata taistelijaa taisteluaineita vastaan, suojelukomppanian päällikkö kapteeni Karri Kinisjärvi kertoo.

– Puku antaa suojan nimenomaan kaasumaisena olevia kemiallisia taisteluaineita vastaan. Sitä voi käyttää myös lisäsuojana erilaisissa CBRN (chemical, biological, radiological ja nuclear ) tilanteissa, Kinisjärvi sanoo.

Vihreä aktiivihiilisuojapuku koostuu hupullisesta aktiivihiilitakista, henkseleillä varustetuista aktiivihiilihousuista ja aktiivihiilisukista. Lisäksi suojavarustuskokonaisuuteen kuuluvat suojanaamari ja kumisaappaat.

– Puku puetaan niin kuin mitkä tahansa vaatteet. Ainoana ehtona on, että housut tulevat alle ja takki päälle. Puvun pukemisessa on oltava tarkka, sillä mitään ihonkohtia ei saa jäädä paljaaksi. Puku puetaan aina taistelijaparisuorituksena, jotta voidaan varmistua lopputuloksesta.

Kinisjärvi kertoo, että sinänsä puku ei eroa tavallisista vaatteista, mutta puvun kankaan välissä on aktiivihiiltä eli ainetta, jolla ilmasta pystytään suodattamaan epäpuhtauksia, kuten taisteluaineita.

– Aktiivihiili on erittäin huokoista hiiltä, joka suodattaa ilmasta epäpuhtauksia. Käytännössä vaaralliset aineet sitoutuvat aktiivihiileen ja täten se estää vaarallisen aineen läpäisyn. Samaa ainetta käytetään suojanaamarin suodattimissa ja ilmansuodattimissa.

 

AKTIIVIHIILISUOJAPUKU ja suojelu ovat tulleett tutuksi myös suojelun erikoisosastossa (SEO) palvelevalle alikersantti Janne Niemiselle.

– Tämähän on käytännössä yhtä miellyttävä päällä kuin maastopuku M05. Se on tämän puvun paras ominaisuus.

Hän on harjoitellut varusmiespalveluksen aikana suojelutiedustelutehtäviä eli epäillyn saastuneen aluen tutkimista useiden eri suojapukujen kanssa. Suojelutiedustelu tapahtuu yleensä muutaman hengen ryhmissä.

– Pääpiirteittäin on joku alue jossa epäillään CBRN levitystä ja se sitten tiedustellaan.

Aktiivihiilisuojapuku on ehdottomasti hänen suosikkinsa, sillä puku on kevyt ja lämpökuormaltaan pieni. Niemisen mukaan puvun pukeminen päälle ei ole vaikeaa ja suojapuvun käyttöön oli helppo tottua. Puvun alle saa laittaa vaatetta.

– Näin hieman viileämmillä keleillä  täytyy pistää alle poolot ja veijot eli pitkät alushousut. Jos on kuuma päivä, pärjää ihan vain bokserit puvun alla.

KINISJÄRVEN mukaan suojapuku sopii kaikkiin sääolosuhteisiin, mutta sen kastuminen esimerkiksi vesisateessa heikentää suojausominaisuuksia.

– Lisäksi puvun käyttöä täytyy välttää, mikäli on riski saada taisteluaineen roiskeita päälle. Pukua voidaan suojata toisella suojapuvulla tai sadeasulla.

Vaihtoehtona on myös käyttää toisenlaista suojapukua, sillä niitä suojelujoukoilla on käytössään useita erilaisia.

– Aktiivihiiliväliasu toimii toisen puvun alla samalla periaatteella kuin aktiivihiilisuojapuku. Sitten on niin sanottuja roiskesuojapukuja. On myös olemassa kertakäyttöisiä suojapukuja, jotka suojaavat biologisilta taisteluaineilta ja esimerkiksi säteileviltä hiukkasilta. Lisäksi kemikaalisukellukseen on olemassa omat suojapuvut, joiden kanssa käytetään paineilmahengityslaitteita.

 

TAISTELUAINEET eivät ole sodankäynnissä käytettäväksi hyväksyttyjä aseita ja niiden valmistusta, varastointia ja käyttöä pyritään estämään ja valvomaan kansainvälisillä sopimuksilla. Tyypillisimpiä taisteluaineita ovat esimerkiksi hermokaasut ja syövyttävät kaasut. Suojelujoukkojen tehtävänä on muun muassa selvittää, onko taisteluainetta käytetty, määrittää saastuneen alueen rajat sekä puhdistaa saastuneita joukkoja ja materiaalia.

Aktiivihiilisuojapuku suojavarusteineen suojaa taisteluaineiden vaikutuksen alaiseksi joutunutta sotilasta vähintään 24 tuntia.

– Toki se riippuu tilanteesta ja täytyy ottaa huomioon ainemääräpitoisuudet ja olosuhteet, mutta vähintään 24 tuntia kestää aina, Kinisjärvi kertoo.

– Todennäköisempää on kuitenkin, että taistelija kyykähtää lämpöuupumuksesta tai väsymyksestä ennen suojausominaisuuksien pettämistä.

Tehtävä keskeytetään välittämästi mikäli jokin suojeluvaruste, kuten suojapuku, vaurioituu selkeästi, Kinisjärvi kertoo.

– Vahva pukuhan se on, että ei se ihan pienestä repeä. Puvun täytyy tarttua esimerkiksi johonkin metalliin, että se repeäisi. Eli ihan hyvin pystyy työskentelemään ilman pelkoa, että se hajoaa.