Suojaa ja yhteistoimintaa rakentamassa

Marraskuun loppuun ulottuvissa valmiusrakennusharjoituksissa tutkitaan, testataan ja kehitetään linnoittamista ympäri maan

- Poikkeusoloihin varautumisen kannalta valmiusrakentamisen merkitys on keskeinen, kertoo pioneeritarkastaja, eversti Jukka Aihtia. 

Maavoimat järjestää läpi syksyn yhdessä Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen kanssa valmiusrakennusharjoituksia, joiden tavoitteena on kehittää Maavoimien joukkojen ja kohteiden suojaamista. Rakentaminen toteutetaan yhteistyössä siviiliurakoitsijoiden kanssa. Harjoituksia järjestetään Kaartin jääkärirykmentissä, Porin prikaatissa, Panssariprikaatissa, Karjalan prikaatissa, Kainuun prikaatissa ja Jääkäriprikaatissa.

Valmiusrakentamisharjoitukset ovat osa puolustusvoimien normaalia harjoitustoimintaa, jota toteutetaan pitkän aikavälin suunnitelman mukaisesti vuosittain. Harjoitusten painotukset saattavat vaihdella esimerkiksi keskittymisenä joihinkin tiettyihin osa-alueisiin. Syksyn 2022 valmiusrakentamisharjoituksessa ero  edellisiin vuosiin näkyy erityisesti rakentamisen määrässä ja volyymissä:

- [Puolustusmäärärahojen korotuksesta johtuvien] lisäresurssien myötä valmiusrakentamista ja sen valmistelua kyetään tekemään aiempia vuosia enemmän, eversti Aihtia summaa.

Myös valmiusrakentamisessa jatkuva kokeilu ja kehittäminen näyttelevät keskeistä osaa. 

- Kehityksen kohteina ovat kaikki valmiusrakentamisen osakokonaisuudet, kuten henkilöstön osaaminen, rakennettavien kohteiden kestävyys, tuotantotehokkuus ja rakennettavuus, yhteistoiminta rakennusteollisuuden kanssa sekä materiaalilogistiikka, eversti Aihtia luettelee. 

Tutkimalla, testaamalla ja kehittämällä valmiusrakentamista pyritään jalostamaan yhä toimivammaksi kokonaisuudeksi. Esimerkkinä rakennusteollisuuden ja Puolustusvoimien yhteistyöstä ovat linnoittamisessa käytettävät rakennuselementit, kuten valmiit puukehikot ja betonimoduulit. Nopeasti liikuteltavilla ja asennettavilla puolustusrakenteilla on haettu lisää ketteryyttä linnoittamiseen. Nyt rakennettavat kohteet jäävät paikoilleen, osana alueella toimivien joukkojen suojaa. 

Siviiliurakoitsijat toimivat valmiusrakentamisharjoituksissa pääasiallisina toteuttajina. Myös linnoitusmateriaalit tilataan rakennusteollisuudelta. Toimeenpanovastuu harjoituksista on paikallisesti joukko-osastoilla, jotka esittävät rakennuskohteita, tukevat koulutusta sekä harjoitustoimintaa.

- Harjoituksissa rakentavana joukkona toimivat pääasiassa siviiliurakoitsijat ja toimintaa ohjaa sekä johtaa Puolustusvoimien henkilökunta, eversti Aihtia kertoo.

- Valmisteluvaiheessa suunnitteluvoimana on käytetty reserviläisjoukkoja ja varusmiehet toimivat ensisijaisesti tukitehtävissä, hän jatkaa.
 
Rakennusteollisuuden kanssa käydyt palautekeskustelut ja harjoituskertomukset tuottavat hyödyllistä tietoa kaikille osapuolille. Toimintamallien harjoittelemisella luodaan toimintakykyä poikkeusolojen aikaiseen yhteistoimintaan. Eversti Aihtian mielestä valmiusrakentaminen on yksi osoitus suomalaisen kokonaisturvallisuuden kokonaisvaltaisuudesta yhteiskunnassa:

- Valmiusrakentaminen on yksi keino hyödyntää kansallisia voimavarojamme, kuten siviiliosaamista, sotilaallisen maanpuolustuksen tukena.