Sulava mannerjää edistää Kiinan pyrkimyksiä arktiseksi suurvallaksi
Venäjän rinnalle nouseva Kiina on vielä riippuvainen alueen suurvallasta etenkin talvisaikaan.
Lännen ja Venäjän lisäksi Kiina on lisännyt viime vuosina aktiivisuuttaan arktisella alueella. Kiinan intressit alueella ovat moninaiset, aina luonnonvaroista ja merenkulusta arktisten alueiden hallintaan ja diplomatiaan. Muun muassa Grönlannin itsenäistymishalut Tanskasta saavat mitä todennäköisimmin Kiinan tuen.
Tällä hetkellä Kiinan toiminta alueella on vielä etenkin talvella Venäjän jäänmurtajista riippuvaista.
– Lännen ei tule sysätä Kiinaa Venäjän syliin, toteaa Lapin yliopiston Arktisen keskuksen tutkimusprofessori Sanna Kopra Sotatieteiden päivillä järjestetyssä paneelikeskustelussa arktisen alueen kasvavasta merkityksestä.
Kopran mukaan Kiina tekee jatkuvaa tutkimus- ja kehitystyötä mahdollistaakseen itsenäisen toiminnan arktisella alueella.
Kiina valmistautuu esimerkiksi pohjoisnavan läpi kulkevan transpolaarisen reitin hyödyntämiseen, kun mannerjää todennäköisesti sulaa reitiltä seuraavien vuosikymmenien aikana.
Virallisesti turvallisuus ei kuulu Kiinan intresseihin alueella, mutta Kopran mukaan on selvää, että maa kehittää myös sotilaallista suorituskykyään arktisessa ympäristössä toimimiseen.
– Kiinalla on selkeä halu varmistaa merireitti myös sotilaallisen eskalaation aikana.
Hänen mukaansa esimerkiksi Yhdysvaltain liittolaiset voisivat muodostaa sille uhan Tyynen valtameren alueella, minkä vuoksi pohjoisen merireitin merkitys on Pekingissä huomioitu.
Kopran mukaan on kuitenkin tärkeää muistaa, ettei Kiina suoranaisesti uhkaa länttä arktisella alueella. Pohjoisessa yhteistyö etenkin ilmastonmuutoksen torjumisessa on sekä lännelle että Kiinalle tärkeää. Lännestä poiketen Venäjä ei jaa Kiinan huolta ilmastosta, ja arktisella pelikentällä yhteinen sävel onkin tulevaisuudessa mahdollista löytää ilman Venäjää.
Arktisen alueen suurvalta
Kiinan ohella arktisten merialueiden näkyvin toimija on Venäjä. Ukrainassa käynnissä olevan sodan myötä merireitit niin Mustallamerellä kuin Itämerelläkin ovat Nato-maiden ympäröimiä, joten Jäämeri tarjoaa Venäjälle otollisen väylän rahti- ja sota-alusten vapaampaan liikutteluun.
Merireittien lisäksi Venäjä on erityisen kiinnostunut hyödyntämään alueen luonnonvaroja entistä tehokkaammin. Jo tällä hetkellä huomattava osa maan tuloista perustuu Siperian öljy- ja kaasuvarantoihin. Nykyisten lähteiden ehtyessä mustaa kultaa ja kaasua on kuitenkin etsittävä entistä pohjoisempaa esimerkiksi sulavan mannerjään alta.
Luonnonvarat ja merireitit eivät kuitenkaan ole ainoita syitä Venäjän vahvaan läsnäoloon alueella. Kuolan niemimaalla sijaitsevat Pohjoisen laivaston Jäämerellä operoivat ydinsukellusveneet ja Venäjän ydinpelotteen kovin ydin.
Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Harri Mikkolan mukaan Venäjän valtiollisen identiteetin ytimessä on suurvalta-asema nimenomaan arktisella alueella. Pohjoinen laivasto onkin järjestänyt näyttäviä sotaharjoituksia Jäämereltä Atlantille vastauksena Naton laajentumiseen.
Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydet ovat Venäjän silmissä muuttaneet Pohjois-Euroopan ja arktisen alueen sotilaspoliittista tilannetta, toteaa majuri Juha Kukkola. Vastauksena muutokseen Kukkola mainitsee kasvaneiden sotaharjoitusten ohella Venäjän läntisen sotilaspiirin uudelleenjaon kolmeen pienempään sotilaspiiriin, joista yksi on uudelleen perustettava Leningradin sotilaspiiri.
Maanpuolustuskorkeakoulun Sotatieteiden päivät järjestettiin Helsingissä 30.–31. lokakuuta.
