Hyppää sisältöön
Osiot
Valikko

Ruotuväki

AP/LEHTIKUVA/ANDREW HARNIK

Joe Biden julistettiin vaalien voittajaksi Suomen aikaa lauantaina. Ennen valintaansa hän on toiminut Yhdysvaltain valtakunnanpolitiikassa lähes puoli vuosisataa.

Suhteita Yhdysvaltoihin määrittää jatkuvuus

Eero Roslander

Joe Bidenin valinnan Yhdysvaltain presidentiksi ei uskota keikuttavan Suomen turvallisuusympäristöä. Yhdysvaltojen rooli Euroopassa ja suhde Suomeen on pysynyt pääosin ennallaan, eikä muutoksia ole näköpiirissä.

Alustavien vaalitulosten perusteella Yhdysvaltain presidentiksi valittu demokraattien Joe Biden on nousemassa maailman suurimman sotilasmahdin asevoimien ylipäälliköksi. Bidenin uskotaan palauttavan Yhdysvallat ulko- ja turvallisuuspolitiikassaan tielle, jota se on pääosin kulkenut koko toisen maailmansodan jälkeisen ajan. 

Biden, 77, on konkaripoliitikko, joka on toiminut muun muassa Barack Obaman varapresidenttinä vuosina 2009–2017. Häntä on kuvailtu asiakeskeiseksi poliitikoksi, jolta löytyy runsaasti kokemusta muun muassa ulkopolitiikasta. Donald Trumpiin verrattuna Bidenin politiikan uskotaan olevan vähemmän poukkoilevaa ja palauttavan ennalta-arvattavuuden Yhdysvaltain politiikkaan. 

Pohjoismaihin Biden on suhtautunut myönteisesti. Taustalla lienee ainakin Bidenin kunnioitus pohjoismaista hyvinvointimallia kohtaan. 

– Meillä on kumppanuus Naton ja Ruotsin kesken siinä, miten me katsomme ­jakamatonta, turvallista ja rauhanomaista Eurooppaa. Kenenkään ei pidä olla ymmärtämättä, ei herra Putinin eikä jonkun muun, että tämä on loukkaamatonta ­aluetta. Piste! Piste! Piste! Biden painotti varapresidenttinä toimiessaan vuonna 2016.

Suomelle Biden ei ole antanut vastaavankaltaisia suoria lupauksia. Hän on kuitenkin sanonut Suomen olevan turvassa Venäjältä. Suomessa hän on vieraillut vuonna 2011. 

Kahdenvälinen yhteistyö tiivistynyt

Suomen ja Yhdysvaltojen välinen suhde ei ole heilahdellut presidentti Trumpin kaudella, vaan kahdenvälinen yhteistyö on jatkanut tiivistymistään. Helsingin yliopiston tutkimusjohtaja Juhana Aunesluoma luonnehtii, ettei yhteistyö vaikuta riippuvan siitä, kumpi puolue on vallassa, eikä pidä muutoksia todennäköisinä vaalien jälkeenkään.

– En usko, että kummallakaan ehdokkaalla on erityisen voimakkaita näkemyksiä yhteistyöstä Suomen kanssa, vaan suurempi rooli on syvemmällä koneistossa tapahtuvalla yhteistyöllä. Suomi osoittanut tekevänsä hyvää yhteistyötä myös Trumpin hallinnon kanssa, joten se varmasti sujuu hyvin Bideninkin kanssa, Aunesluoma pohtii. 

Suomen ja Yhdysvaltojen välinen yhteistyö muun muassa sotaharjoitusten muodossa on ollut nousussa, ja maat ovat pyrkineet parantamaan yhteistoimintakykyään. Suomi ja Ruotsi allekirjoittivat Yhdysvaltojen kanssa sotilaallista yhteistyötä käsittelevän aiejulistuksen vuonna 2018. Lisäksi Suomi on sidottu yhdysvaltalaisiin asejärjestelmiin vähintään 2030-luvulle saakka, ja hornetien korvaamiseen tähtäävässä HX-hankkeessa tarjolla on kaksi yhdysvaltalaista mallia. 

– Meillä on varsin kiinteä yhteys Yhdysvaltojen turvallisuusviranomaisiin, ja on selvää, että suomalaista päättäväisyyttä esimerkiksi puolustustahdon osalta kunnioitetaan. Kehitys alkoi jo Obaman aikana, jolloin siirryttiin askel lähemmäksi konkretiaa Suomen ja Yhdysvaltojen suhteessa. Käynnistävä tekijä oli Venäjän toimet ja Itämeren turvallisuustilanteen asettuminen uuteen puntariin, tasavallan presidentti Sauli Niinistö kertoi puhuessaan medialle vaalituloksen johdosta.

Yhdysvallat on viime vuosina lisännyt läsnäoloaan Itämeren alueella. Yhdysvaltain sotilaallinen läsnäolo Euroopassa on nähty Suomessa tärkeänä turvallisuustilanteen kiristyttyä Venäjän toiminnan johdosta. Hallitus nosti asian esiin äskettäin julkaistussa ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa.

– Naton ja Yhdysvaltain lisääntynyt toiminta ja läsnäolo Baltian maissa ja Puolassa on lisännyt vakautta Itämeren alueella. Yhdysvaltain sitoutuminen Euroopan puolustukseen on merkityksellistä koko Euroopan turvallisuuden kannalta, selonteko kertoo.


Aunesluoma ei usko Yhdysvaltojen muuttavan rooliaan alueella, vaan pitää jatkuvuutta myös Yhdysvaltojen ja Venäjän välejä määrittävänä tekijänä. 

– En usko, että suurempia muutoksia tulee ilman, että yleistilanne muuttuu. Venäjä-politiikkaan vaikuttaa voimakkaasti myös senaatti, jossa on melko vahva konsensus tiukasta suhtautumisesta Venäjään. Yhtä pitkään kuin jännitteinen tilanne jatkuu, jatkunee myös nykyisenkaltainen venäjä-politiikka, Aunesluoma epäilee. 

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö luonnehti Bidenin voittoa Yhdysvaltain paluuksi pöytiin puhuessaan medialle vaalituloksen johdosta. (Kuva: Riikka Hietajärvi/Tasavallan presidentin kanslia)

Muutokset turvallisuusympäristöön välillisiä

Aunesluoma kertoo vaalien tuloksen heijastuvan Suomeen epäsuorasti Yhdysvaltojen EU- ja Nato-politiikan kehityksen kautta. 

– Vaikutukset ovat välillisiä. Uhkakuvat sen sijaan näen muualla ja linkittyvän kytkösten kautta turvallisuusympäristöömme. Esimerkkinä nostaisin esiin, miten Yhdysvaltojen ja Kiinan välinen vastakkainasettelu heijastuu Eurooppaan ja siihen, mitä Yhdysvallat eurooppalaisilta liittolaisiltaan odottaa, Aunesluoma kiteyttää. 

Bidenia pidetään suurena Naton tukijana, joka vahvistaisi sotilasliittoa. Trump sen sijaan on presidenttinä suhtautunut Nato-liittolaisiinsa nihkeästi vaatien mailta jatkuvasti lisäpanostuksia puolustukseen. Trumpin kovasta retoriikasta huolimatta hän on jatkanut Obaman kaudella aloitettua Euroopan puolustuksen vahvistamista. 

– Muutokset ovat olleet ennen kaikkea poliittisella, valtiojohtajien välisellä tasolla. Syvemmällä puolustussuunnittelun ja konkreettisen yhteistyön tasolla näkyviä muutoksia ei ole juurikaan nähty. Siten transatlanttinen yhteistyö palaa Bidenin johdolla helposti totuttuun myös poliittisella ja retorisella tasolla, Aunesluoma kertoo. 

Bidenin valinnan myötä Aunesluoma uskoo yleisen poliittisen ilmapiirin transatlanttisissa suhteissa muuttuvan yhteistyöhaluisemmaksi ja johdonmukaisemmaksi sekä luottamuksen liittolaisiin kasvavan. Euroopassa voidaan nykyistä voimakkaammin luottaa Yhdysvaltojen tukeen, mikä vahvistaa Euroopan puolustuksen ja Naton uskottavuutta. Niinistö arvioikin Euroopan unionin tulevan instituutiona selkeämmin Yhdysvaltojen kumppaniksi. 

– Eurooppa on kuitenkin väistämättä saanut sen opin, että itsekin on pidettävä huolta itsestään, Niinistö arvioi. 

Bidenin huomio lienee ennen kaikkea sisäpoliittisten riitojen repimässä kotimaassa. Kuluva vuosi on nostanut esiin maan terveydenhuollon ongelmat, elintasoerot ja tasa-arvokysymykset.