Strateginen kumppanuus aktivoi yritysmaailmaa

Strategisella kumppanuudella tavoitellaan taloudellisten hyötyjen lisäksi kokonaisturvallisuuden kehittämistä.

Suurin osa poikkeusolojen henkilöstöstä ja kalustosta ei ole rauhanaikana käytössä yleiseen asevelvollisuuteen ja reserviläisiin tukeutuvassa puolustusjärjestelmässä.

Puolustusvoimat on aktivoinut yksityistä sektoria maanpuolustukseen. Syvällisin puolustusvoimien ja yritysten yhteistoiminnan muoto on strateginen kumppanuus.

Sotatalouspäällikön, kenraaliluutnantti Kyösti Halosen mukaan puolustusvoimien strategiset kumppanuudet yritysten kanssa toimivat asevelvollisuuden laajennuksena.

– Tämä on tapa sitoa yhteiskunta ja teollisuus maanpuolustukseen vähän samaan tapaan kuin varusmiehet sitoutuvat reserviläisiksi, Halonen kertoo.

Strategisella kumppanuudella tavoitellaan taloudellisten hyötyjen lisäksi kokonaisturvallisuuden kehittämistä. Puolustusvoimien strategisia kumppaneita ovat muun muassa maavoimien kunnossapitopalveluita tuottava Millog Oy ja turvallisuusteknologiaa tarjoava Insta Group Oy.

Strategiset kumppanit eroavat tavallisista kumppaneista siinä, että ne tekevät puolustusvoimien kanssa yhteistyötä kriisinajan valmiudessa ja varmistavat yhteiskunnan huoltovarmuuden turvallisuustilanteesta riippumatta.

– Syyt strategisiin kumppanuuksiin vaihtelevat. Taustalla voi olla toiminnan tehostaminen, poikkeusoloihin varautuminen tai osaamisen varmistaminen, Halonen taustoittaa.

Sotatalouden professorin Juha-Matti Lehtosen mukaan ulkoistaminen on virrannut puolustusvoimiin yksityissektorilta, jossa toimintaa on tehostettu ulkoistamalla 1990-luvulta lähtien.

– Asevoimat ovat kautta aikojen ottaneet kaikki yhteiskunnan resurssit käyttöön. Jos ihmiset ovat asevelvollisuuden kautta käytettävissä, niin mikseivät tuotantolaitoksetkin, Lehtonen sanoo.

Kumppanuus tiivistyy

Suomen puolustusvoimat on ollut Iso-Britannian asevoimien jälkeen Euroopan ahkerin ulkoistaja. Puolustusvoimien tavoitteena on ollut kumppanoida ja yhtiöittää ne maanpuolustusta tukevat toimet, joita on saatavilla yhteiskunnan eri toimijoilta. Tarkoituksena on keskittyä ydintoimintaan – sotilaalliseen maanpuolustukseen.

– Pidämme itsellämme ne toiminnot, joka kuuluvat sotilaalliseen toimintaan ja sen välittömään tukemiseen, Halonen avaa.

Halonen ei pidä uusia strategisia kumppanuussopimuksia todennäköisinä. Puolustusvoimat on ulkoistanut tukitoimintojaan tehokkaasti viime vuosikymmenen lopulta saakka, eikä uusia kumppanuusvaihtoehtoja enää juuri ole.

– Puolustusvoimat käyttää ulkopuolisia teollisia palveluntuottajia poikkeuksellisen laajasti. Ulkoistamatta meillä on käytännössä vaatetushuolto sekä osin terveydenhuolto ja ampumatarviketuotanto, Halonen sanoo.

Halosen mukaan ulkoistamisen vaihtoehtoja kyseisillä sektoreilla tarkastellaan, mutta niiden toteutumista hän pitää epätodennäköisenä. Puolustusvoimat kilpailutti vaatetushuoltoaan useaan kertaan muun muassa vuonna 2013, mutta ei saanut kustannustehokasta tarjousta. Oma tuotanto katsottiin tuolloin tehokkaimmaksi tavaksi toimia.

Tulevaisuudessa puolustusvoimat keskittyy uusien sopimusten sijaan nykyisten strategisten kumppanuustoimien syventämiseen.

– Ne toiminnot, jotka voidaan kumppanoida, on nyt pääosin kumppanoitu. Pyrimme etsimään lisätehoa olemassa olevista kumppanuuksista, Halonen taustoittaa.

Kaksijakoinen välitilinpäätös

Ulkoistaminen ja kumppanuudet eivät saa täyttä tukea puolustushallinnon alaisilta työntekijöiltä. Maanpuolustuksen Henkilökuntaliiton puheenjohtaja Marja-Leena Karekivi on pettynyt puolustusvoimien kumppanuushankkeisiin ja toivoo kumppaneiden harteilla makaavien toimintojen palaamista puolustusvoimien piiriin.

– Mielestäni kustannusten ja tuotannon tulisi olla omissa käsissä. Tämä olisi myös taloudellisesti tehokasta. Toivon, että joissakin tilanteissa, kuten muonituksessa, palattaisiin takaisin oman toiminnan piiriin, Karekivi sanoo.
Karekiven mukaan suurimpien strategisten kumppaneiden työntekijät ovat sopeutuneet yhtiöittämisiin ja uusiin toimintamalleihin kaksijakoisesti.

– Osa puolustusvoimista yhtiöitetyistä yrityksistä on onnistunut sitouttamaan työntekijät hyvin. Osa taas on heikentänyt työntekijöiden asemaa merkittävästi, eikä niistä yrityksistä ei ole mitään positiivista sanottavaa, Karekivi toteaa.

Paluu strategisista kumppanuuksista ja yhtiöittämisistä takaisin puolustusvoimien omaan laajamittaiseen tekemiseen ei Halosen mukaan ole todennäköistä, sillä siirtymisvaihe on haurastanut puolustusvoimien erikoisalojen osaamista. Erikoisosaajat ja -kalusto ovat siirtyneet puolustusvoimista yritysten palkkalistoille.

Paluu on teoriassa mahdollinen, mutta se olisi vaikeaa. Tämä johtuu osin siitä, että olemme pyrkineet mahdollisimman ohueen organisaatioon, Halonen kertoo.