Eetu Kolehmainen

Johansson katsoo kameraan ja pitää kättään suomalaisten Afganistanissa käyttämän YK-sotilasajoneuvon päällä.

Entisenä YK-joukkolaisena Johansson aikoo rakentaa myös UK-näyttelyn museonsa yhteyteen.

“Sodat kuuluvat museoon” – Sten Johanssonin pihamaalta löytyy valtava kokoelma sotilaskalustoa

Valtteri Vesikansa

Useissa elokuvissakin nähdystä kalustosta on tarkoitus perustaa uusi museo Inkooseen.

Omakotitalon pihapiirissä on paljon militariaa. MiG-17-hävittäjän vierellä lepää Antonov -kuljetuslentokone ja taustalla on lukuisia maastokuvioisia kuljetusajoneuvoja. 

Talon isäntä Sten Johansson on intohimoinen sotilaskaluston keräilijä. Uudenmaan prikaatissa varusmiespalveluksensa suorittanut ja sittemmin reservin majuriksi asti ylentynyt Johansson on haalinut kalustoa jo yli 40 vuotta.

Kokoelma on mittava. Pelkästään ajoneuvoja on vajaa sata. Pihapiirin ladot ovat täynnä erilaisia panssarivaunuja ja kuljetusajoneuvoja.

– Tämä Sherman-panssarivaunu tuli vaihtokaupan kautta Jordanian kuninkaalta. Hänellä on siellä iso sotamuseo, The Royal Tank Museum, Johansson avaa.

– Tuossa on M8, Greyhound lisänimeltään. Se on toisen maailmansodan nopein panssariauto, joka kulkee 80 kilometriä tunnissa.

MiG-17-hävittäjä on varsin tuore hankinta. Se on ollut Tikkakosken ilmailumuseossa ja yksityisessä kokoelmassa. Nyt se on päätynyt Johanssonin pihalle kaverin kautta.

Johansson kertoo, että MiG-15 ja -17 ovat ensimmäiset Suomen taivaalla lentäneet suihkuhävittäjät. Tosin ne lensivät itänaapurin komennossa.

Ulkona on myös neuvostovalmisteinen Antonov 2 -kuljetuslentokone.

– Se toimitti tänne tavaraa silloin, kun Porkkala oli Neuvostoliitolla. Täällä oli sellainen tavarakenttä, kun tämä tarvitsee hyvin vähän kiitotietä.

Uusi ovi aukeaa, jonka takaa löytyy kymmeniä panssaroituja kulkupelejä. Yksi on tullut Tšekistä, toinen ollut Persianlahden sodassa. Tarinoita riittää varmasti enemmän, kun niitä ehtii kertoa.

Muutaman kilometrin päässä sijaitsevalta toiselta tontilta löytyy esimerkiksi T-34-panssarivaunu ja kenraali Ruben Laguksen esikunnan komentoauto. Eräästä nurkasta löytyy kuitenkin todellinen helmi.

– Tuolla on kokoelmani ensimmäinen ajoneuvo, josta koko tämä hulluus alkoi.

Vuonna 1981 hankittu sota-Jeep odottaa jo toista entisöintiään. Samana vuonna Johansson päätti varusmiespalveluksensa.


Antonov 2 -kuljetuslentokoneella toimitettiin tavaraa Porkkalaan sen ollessa Neuvostoliiton hallinnassa. Kuva: Eetu Kolehmainen

Korkeajännityksellä liikkeelle

Johanssonin isä oli aikanaan mukana Tali-Ihantalan taisteluissa kesällä 1944. Varovasti kyselemällä hän kertoi nuorelle Johanssonille sotatarinoita, joista poika kiinnostui.

– Luin varmaan liikaa Korkeajännitys-lehtiä pienenä ja siitä se kiinnostus jäi päälle.

Erityistä kiinnostusta herätti kuitenkin sotilasmateriaali. Johansson kertoo harmitelleensa pienenä, kun isä ei tuonut sodasta muistoesineitä mukanaan.

– Silloin ei kuulemma oikein ajateltu näitä asioita.

Näin ollen Johansson ryhtyi itse harrastamaan keräilyä. Nykyisille tiluksilleen Inkooseen hän asettui vuonna 1996, ja silloin kaluston keräily varsinaisesti alkoi.

Paikka ei kuitenkaan valikoitunut täysin sattumalta. Johanssonin perheellä oli täällä Inkoon Degerbyssä aikanaan kesämökki, joten hän on pyörinyt alueella koko ikänsä.

Paikka on teemalle muutenkin hyvin otollinen. Toisen maailmansodan jälkeen Porkkala jouduttiin luovuttamaan Neuvostoliiton tukikohdaksi.

– Tämä on vanha Neuvostoliiton rajavartioasema.

Rauhanturvaamista ja radiota

Intohimoisen keräilyharrastuksen ohella Johansson on toiminut aktiivisena reserviläisenä tiedotusupseerina. Esimerkiksi Radio Kipinä on tullut tutuksi. Lisäksi hän on ehtinyt palvella myös rauhanturvaajana.

– Olin YK-joukoissa puolitoista vuotta hankintaupseerina. En pätkääkään vaihtaisi. Lähi-idässä oli silloin vielä rauhallista. Pyörittiin Syyriassa, Gazassa, Israelissa, Libanonissa ja Egyptissä. 

Siviiliuransa hän teki media-alalla. Pääasiassa mainospuolella, mutta myös toimittajana.
– Olin 30 vuotta radioalalla. Ylellä Radio Ykkösessä ja toimitusjohtajana Radio Cityssä sekä Tukholmassa että Suomessa.


Kokoelmaan kuuluu yhteensä miltei sata sotilasajoneuvoa. Kuva: Eetu Kolehmainen

Suunnitelmia riittää yhä

Moni on varmasti nähnyt Johanssonin kalustoa elokuvissa. Hän mainitsee Tuntemattoman sotilaan, Fast and Furiousin, Tali-Ihantalan, Sisun, 1944:n sekä Hylätyt talot, autiot pihat -elokuvan.

Lista on saamassa jatkoa, kun ohjaaja Aku Louhimies tekee elokuvaa Lapin sodasta. Tavoitteena on kuitenkin saada kalustolle näkyvyyttä myös Johanssonin tiluksille Inkooseen. Suunnitelmana on perustaa oma museo.

– Tämä museoidea on ollut jo monen monta vuotta. Nyt tänä kesänä on ehkä mahdollista avata tämä.

Johansson korostaa tarvitsevansa vapaaehtoisia käsiä avukseen, jotta museo saadaan valmiiksi. Hän toivoo, että Uudellamaalla asuvia maanpuolustushenkisiä talkoolaisia ottaisi häneen yhteyttä.

Eläkettä nauttiva Johansson on kuitenkin toteuttamassa jo sukupolvenvaihdosta. Tulevalle museolle on löytynyt jo jatkaja.

– Poika Alexander Johansson tätä ryhtyy sitten pyörittämään. Hänellä on IT-opinnot loppusuoralla Turun yliopistossa. Suuressa yhteisymmärryksessä olemme lähteneet tätä kehittämään.


MiG-hävittäjät on suunniteltu ja valmistettu Neuvostoliitossa. Kuva: Eetu Kolehmainen

“Se on maailman hölmöin sota”

Johanssonin elämä on suuressa määrin pyörinyt armeijateeman ympärillä. Sukeltaessaan keräilyharrastusta vakampiin aiheisiin hänen äänenpainonsa kuitenkin muuttuu.

– Koko sotahistorian syntyminen on ihan turhaa. Nyt syntyy sotahistoriaa Ukrainassa tällä hetkellä. Se on maailman hölmöin sota, niinkun ovat kaikki muutkin. Ihminen ei ole oppinut mitään. Se on niin tyhmä olento, että se on uskomatonta.

– “Sodat kuuluvat museoon”, lukee Wienin sotamuseon seinässä.