Hyppää sisältöön
Osiot
Valikko

Ruotuväki

Elias Harinen

Kuvassa reserviläinen kiväärin kanssa Sovelletun reserviläisammunnan suomenmestaruuskilpailut

Sovelletun reserviläisammunnan suomenmestaruuskilpailut on ainutlaatuinen mahdollisuus kokea erilaisia ampumatilanteita.

"Ampumaan oppii ainoastaan ampumalla" – Sovelletussa reserviläisammunnassa pääsee haastamaan itseään

Veikko Olkkonen

Kilpailijat hyvin erilaisista taustoista osoittivat mikä tekee hyvän ampujan.

Hämeenlinnan Hätilän ampuma-alueelle on lauantaina 20. heinäkuuta kerääntynyt reilu kolmesataa ammunan ystävää. Alueella järjestetään vuosittaiset Sovelletun reserviläisammunnan (SRA) suomenmestaruuskilpailut.

Paikalla on ampujia monenlaisista taustoista. Suurin osa osallistujista on reserviläisiä, mutta mukana on myös kadetteja ja ammattisotilaita – jopa ulkomailta. Mukana on myös ampumaharrastajia, jotka eivät ole käyneet armeijaa. 

Huippuampujaksi taustasta riippumatta

Raumalainen Mona Nordberg kertoo ammunnan olevan hänelle tärkeä harrastus. Nordberg ei ole käynyt armeijaa, mutta on mukana SRA-toiminnassa oman kiinnostuksensa takia lajia kohtaan.

– Olen ampunut koko ikäni, mutta toiminnallisia lajeja vuodesta 2012. SRA:ta olen harrastanut vuodesta 2014, Nordberg kertoo.

Leipälajikseen hän naurahtaen nimeää haulikkoammunnan, ja suomenmestaruuksia hänen nimissään on niin monta, ettei lukumäärää pysty edes muistamaan.

Nordberg ampuu hienon suorituksen. Jasterit kaatuvat ripeään tahtiin toinen toisensa jälkeen, kuten aiemmin rastiin tutustuessa oli suunniteltu. 

SRA:n lisäksi Nordberg kertoo olevansa aktiivinen myös practical-ammunnan puolella. Hyvältä ampujalta vaadittaviksi ominaisuuksiksi hän nimeää muun muassa kärsivällisyyden, jonka hän on oppinut pitkäaikaisen metsästysharrastuksensa kautta. 

– Metsästyksessä pitää nimenomaan monesti istua hiljaa passissa. Siellä rauhoitutaan, Nordberg selventää.

Toisaalta SRA-tyylisissä ammunnoissa myös nopeus ja räjähtävyys ovat Nordbergin mukaan keskeisessä roolissa.

Monipuolisuus on tärkeää

Kilpailussa käytetään itselataavia kivääreitä, pistooleja, tarkkuuskiväärejä ja haulikoita. Monipuolisen ampujan tulisi harjoitella kaikkia asetyyppejä tasaisesti parhaan tuloksen takaamiseksi. Reservin korpraali Johannes Mäkinen kertoo, kuinka joillekin aseille soveltuvia ampumapaikkoja ei ole kaikkialla saatavilla. 

– Tarkkuuskiväärillä harjoitteleminen jää todella vähäiseksi. Meillä Lappeenrannassa pisin ampumarata minne helposti pääsee, on sata metriä, Mäkinen kertoo.

Ampumaratojen rajoitteista johtuen kertyvä harjoitusmäärä jää myös vähäiseksi.

– Tavallaan käymme näissä isoissa kilpailuissa harjoittelemassa sitä pidemmälle ampumista. Kaakonkulmalla tilanne on huono, Mäkinen tiivistää.

Tilanne on myös tuloksen kannalta eriarvoistava, sillä parempien puitteiden lähellä asuvat kilpailijat pääsevät helposti harjoittelemaan aseilla, joilla muut eivät pääse juurikaan ampumaan kilpailujen ulkopuolella.

Tapahtumaohjelmaa seuratessa voi huomata yhden asetyypin kuitenkin olevan dominoivassa osassa.

– Pääosassa on tietenkin kivääri, jolla ammutaan noin 60 prosenttia suorituksista ja pisteistä, kilpailunjohtaja, kapteeni (res.) Jari-Pekka Walden selittää tapahtuman luonteesta.

– Lisäksi pistoolilla ammutaan noin 30 prosenttia. Tarkkuuskiväärille ja haulikolle jää molemmille noin viisi prosenttia, Walden kertoo.

Tapahtumaohjelmaan mahtuu niin nopeutta kuin tarkkuutta vaativia suorituksia. Kuva: Elias Harinen

Harjoittelun määrä korostuu

Johannes Mäkinen kertoo kipinän ammuntaharrastukselle syttyneen varusmiespalveluksen aikana. Nyt hän kertoo olevansa aktiivinen ampumaharrastaja.

– Harjoittelen niin paljon kuin ehdin. Ampumaradalla tulee käytyä jopa neljä kertaa viikossa. Kerran viikossa on minimi, mitä olen nyt käynyt, Mäkinen täsmentää.

Kova harjoittelu on kantanut hedelmää, sillä maalitauluihin napsuu reikiä yhtä monta kuin ammuttuja laukauksia.

Mäkisen mukaan hyvällä ampujalla pitää olla myös teoreettista aseosaamista. Hänen mukaansa yleinen asetietämys ei ole pahitteeksi, mutta erityisesti oma ase tulee tuntea perinpohjaisesti.

Reservin luutnantti Tommi Tiihonen painottaa myös kovan ja sinnikkään harjoittelun merkitystä. Tiihonen on pitkän linjan ampumaharrastaja, joka aloitti metsästysharrastuksen 15-vuotiaana. Sittemmin hän on myös ollut rauhanturvaoperaatioissa Kosovossa.

– Hyvä ampumataito tulee vain harjoittelun kautta. Ampumaan oppii ainoastaan ampumalla, Tiihonen tiivistää.

Tiihonen kokee, että ampumatarvikkeiden huoltokin on tärkeässä osassa hyvää, vastuullista ja monipuolista ampumataitoa. Kun aseista ja muista ampumatarvikkeista pitää hyvää huolta, pysyvät ne pidempään turvallisina ja käyttökelpoisina, hän kertoo.

Suoritusten tuomarointi on tarkkaa puuhaa Kuva: Elias Harinen.

Avainsanana turvallisuus

Pienikin huolimattomuus aseenkäsittelyssä passittaa epäonnisen kilpailijan maitojunalla ulos tapahtumasta. Aseella saa osoitella ampumasuorituksen ulkopuolella ainoastaan merkityllä aseenkäsittelypaikalla, mutta muuten asetta kannetaan piippu turvalliseen suuntaan, taivasta kohden siis. 

Myös suorituspaikalla on selkeästi merkattu ampumasektorit, joihin jokaisen ammutun laukauksen tulee osua. Sektorista ohi ammuttu laukaus johtaa hylkäykseen. 

– Syy on ainoastaan turvallisuus. Tämän lajin turvallisuus perustuu kahteen perusasiaan – piipun suuntaan ja sormen paikkaan eli sormivarmistukseen, kertoo kapteeni Walden.

– Meillä on yli 300 ampujaa tässä kilpailussa. Kyllä varmaan kymmenestä viiteentoista hylkäystä alkaa olla kasassa.

Turvallisuusseikkojen kanssa ollaan erittäin tarkkoja, ja se näkyy – huolimattomasta aseenkäsittelystä johtuvat tapaturmatilastot näyttävät pyöreätä nollaa.

Anna ampumaharrastukselle mahdollisuus

Ampumaharrastus ei välttämättä ole niin kallista kuin yleisesti luullaan. Kapteeni Walden painottaa, että SRA-toiminnan kautta ampumaharrastuksen aloittaminen ei vaadi edes omaa asetta. 

– Kyllä se on mielestäni aivan välttämättömyys, että jos yhdistys- ja SRA-toimintaa pyörittää, täytyy olla tarjolla laina-aseita, Walden kertoo.

Hän uskoo laina-aseiden tarjolla olemisen laskevan lajin aloittamisen kynnystä. Näin lajin ja toiminnan pariin saadaan yhä enemmän harrastajia. Omilla investoinneilla pääsee osallistumaan useampaan eri sarjaan, esimerkiksi TST-sarjaan vaaditaan tietty määrä painoa taisteluvarustuksen muodossa.

– Ota ehdottomasti yhteyttä paikalliseen yhdistykseen ja tule mukaan! Tämä on kivaa! Nordberg hehkuttaa toivottaen uudet lajista kiinnostuneet tervetulleiksi.

Kapteeni (res.) Jari-Pekka Walden kannustaa lajista kiinostuneita hakeutumaan ampumaharrastuksen pariin Kuva: Elias Harinen