Hyppää sisältöön
Osiot
Valikko

Ruotuväki

Sotilasta ja urheilijaa yhdistää kyky välttää omia tappioita

Vuoden alussa Kaartin jääkärirykmentin Urheilukoulun uutena johtajana aloittanut everstiluutnantti Riku Hartikainen vertaa uutta tehtäväänsä perheyrityksen johtamiseen.

Urheilukoulun tärkeimpänä tehtävänä on kouluttaa tiedusteluryhmiä poikkeusolojen tarpeisiin. Urheilukoulun varusmiehet koostuvat ikäluokkansa parhaista urheilijoista. Näin ollen on perusteltua kouluttaa heitä yhteen vaativimmista sodan ajan tehtävistä, tiedustelijoiksi, hyödyntäen heillä jo olemassa olevia ominaisuuksia ja vahvuuksia.

Sotilaskoulutuksen lisäksi Urheilukoulu mahdollistaa nuorten urheilulupausten valmentautumisen varusmiespalveluksen aikana. Urheilukoulun uutena johtajana vuoden alussa aloittaneen everstiluutnantti Riku Hartikaisen mukaan Urheilukoulussa pyritään jatkossakin menemään osaaminen edellä. Käytännössä se tarkoittaa sekä sotilaallisen että urheiluun liittyvän osaamisen ylläpitämistä.

– Meidän pitää kyetä jatkossakin säilyttämään nämä molemmat puolet ja katsomaan asiaa kokonaisuutena. Muuten homma ei toimi, Hartikainen tarkentaa.

Uudessa tehtävässä yhdistyvät Hartikaiselle kaksi rakasta elementtiä: Kaartin jääkärirykmentti ja urheilu. Ne olivat hänelle keskeiset motivaattorit, kun häneltä kysyttiin halukkuutta kyseiseen virkaan. Hartikainen on viimeksi palvellut osastoesiupseerina Pääesikunnan suunniteluosastolla tutkimus- ja kehittämissektorilla sekä hallinnon kehittämisen sektorilla. Siellä hänen tehtäviinsä kuului muun muassa Puolustusvoimien strategiseen suunnitteluun osallistuminen. 

Joukkoyksikön komentajuudesta Hartikaisella ei ole aikaisempaa kokemusta, mutta Kaartin jääkärirykmentti on hänelle tuttu paikka. Hän on nimittäin palvellut Kaartissa 12 vuotta. Myös Urheilukoulu on Hartikaiselle tuttu toimintaympäristönä.

Urheilukoulu on tullut tutuksi hänelle jo oman, omien sanojensa mukaan, vaatimattoman urheilumenestyksen kautta. Nuorena miehenä Hartikainen kilpaili sotilasviisiottelussa niin kotimaisella kuin kansainväliselläkin tasolla. Sotilasviisiottelussa otetaan miehestä mittaa ammunnan, esteradan, esteuinnin, käsikranaatinheiton ja maastojuoksun merkeissä. Silloin Hartikainen kävi Urheilukoulun valmennuskeskuksessa juoksemassa mattotestejä.

Tiedustelijoiden koulutus on yksi Puolustusvoimien vaativimmista.
Kuva: Lauri Parviainen

Ei este vaan hidaste

Hartikaisen mukaan Urheilukoulussa on sopeuduttu hyvin koronaviruspandemian mukanaan tuomiin muutoksiin. Hänestä sotilaan ja urheilijan ammattitaitoon kuuluu kyky välttää omia tappioita. Hartikainen näkee koronapandemian riskipelinä: siinä on keskeistä kyky riskienhallintaan. Huipputason urheilijat ovat hänen mukaansa tässä hyviä; he pyrkivät minimoimaan riskejä ja valitsevat tarkkaan, mihin kisoihin osallistuvat.

Yleisestikin urheilussa kaikki kilpailutoiminta on todella vähäistä ja sisätiloissa tapahtuva harjoittelu ja kilpailutoiminta on ollut rajoitettua. Hartikaisen mukaan tästä syystä paljon tapahtumia on jouduttu perumaan, ja sitä kautta suunnitelmallisuus on kärsinyt. Myös lajiliittojen puolella on sama paine, kun ei ole urheilutapahtumia, tai jos on, järjestetään ne ilman yleisöä.

– Uuden äärellä ollaan oltu kaikkien osalta, ja yhdessä soveltamalla tätä asiaa on hoidettu, Hartikainen täsmentää.

Myös Urheilukoulussa on jouduttu sopeuttamaan, ehkä jopa enemmän kuin muualla. Siellä on kuitenkin täytynyt ottaa huomioon molemmat puolet: sekä sotilaskoulutus että urheilutoiminta. Korona on muuttanut myös Urheilukoulun koulutusrytmin kokonaan osastojakojen takia. Kunnon ajoittaminen on Hartikaisen mukaan tarkkaa peliä, ja eniten osumaa koronan myötä onkin ottanut juuri suunnitelmallisuus.

– Fyysisen kunnon rakentaminen on yleensä nousujohteista ja pitkäjänteistä, tavoitteellista työtä. Korona on ollut haaste sille, Hartikainen perustelee.

Tavoitteena urakehityksen edesauttaminen

Urheilukoulussa on kiivas tahti, tehdäänhän siellä oikeastaan kahta työtä samanaikaisesti. Seuraavaksi viikko-ohjelmassa on ampumaharjoitus, jonka päätteeksi on vuorossa legendaarinen havukoe nuoremmalle saapumiserälle.

Havukoe on tiedustelijoiden koulutushaaramerkkikoe, jonka tarkoituksena on testata varusmiehiä henkisesti ja fyysisesti. Kyseessä on yksi varusmiespalveluksen rankimmista kokemuksista, jonka suoritettuaan varusmiehellä on oikeus käyttää tiedustelijahavumerkkiä lomapuvussaan. Koulutushaarasta riippumatta kh-marssi ja siitä palkintona saatava koulutushaaramerkki ovat suuri ylpeydenaihe.

Varusmiehillekin on vielä epäselvää, mitä havukoe tulee pitämään sisällään. Tiedossa on kuitenkin, että vain joitain päiviä suorituksen jälkeen onkin taas jo vuorossa lähtö Pajulahden liikuntakeskukseen valmennuskurssille.

Urheilukoulussa jokaiselle varusmiehelle teetetään henkilökohtainen valmennussuunnitelma. Sen avulla pyritään mahdollisimman hyvin sovittamaan varusmiespalvelus osaksi valmentautumista sillä tavalla, että urheilu-uraa voidaan jatkaa nousujohteisesti. Hartikainen myöntää tämän olevan haastavaa, erityisesti palautumisen osalta.

– Kuormittaa me osaamme, niin kuin intissä yleensä. Palautuminen on haastavampaa, mutta siihen olemme valmistautuneet osaamisella ja välineistöllä, Hartikainen korostaa.  

Yksi näistä välineistä on palautuspatja, jonka päällä maataan esimerkiksi kolmekymmentä minuuttia. Patjan tarkoitus on edesauttaa palautumista muun muassa parantamalla unenlaatua.

Koulutushaaramerkki on suuri ylpeydenaihe.
Kuva: Lotta Laaksonen / Puolustusvoimat

Kuin perheyritys 

Kovin montaa päivää Hartikaisella ei ole vielä takana tehtävässään Urheilukoulun johtajana. Ensimmäisten päivien aikana hänellä on suunnitelmissa perehtyä ensin kunnolla asioihin ja haastatella koko henkilöstö läpi kehitysehdotuksia silmällä pitäen.

Urheilukoulu ei tule kokemaan dramaattisia muutoksia johtajanvaihdosta johtuen vaan päinvastoin: Hartikainen pyrkii säilyttämään edeltäjiensä perinnön.

– Ajattelen sillä tavalla, että olen käymässä täällä. Tärkein tehtäväni on näyttää suuntaa ja pitää huolta alaisistani. Edeltäjäni ovat tehneet hienoa työtä, ja sen arvon täytyy säilyä myös minun seuraajilleni. Sillä tavalla ajattelen tästä oikeastaan kuin perheyrityksen tai maatilan sukupolvenvaihdoksesta, Hartikainen havainnollistaa.

Hartikainen painottaa silti, että perinnön säilyttäminen ei tarkoita, ettei mikään muuttuisi. Hän valottaa, että yksi hänen painopisteistään tulee olemaan valmennuskeskuksen ja tiedustelukomppanian välisen yhteistoiminnan kehittäminen.

– Kaartin jääkärirykmentille on käsketty fyysisen toimintakyvyn osaamiskeskustehtävä uuden Koulutus 2020 -ohjelman myötä. Siihen haluan panostaa, että me hoidamme oman osuutemme siitä tyylikkäästi, Hartikainen korostaa.