Sotilasrikosten määrä on alhaisimmillaan sitten vuoden 2003
Suurin osa sotilasrikoksista on varusmiesten palvelus- tai poissaolorikoksia.
Sotilasrikosten määrä laski viime vuonna noin neljä prosenttia vuoteen 2023 verrattuna, ja se on alhaisimmillaan sitten vuoden 2003. Sotilasrikoksia tilastoitiin vuonna 2024 yhteensä 2 720 kappaletta, kun vastaava luku vuonna 2023 oli 2 824.
Väheneminen on ollut tasaista useiden vuosien ajan, ja suurin osa rikoksista on varusmiesten tekemiä palvelus- ja poissaolorikoksia. Nämä rikokset ovat usein olleet luonteeltaan lieviä, ja niiden seuraamuksina on pääsääntöisesti annettu muistutuksia, ylimääräistä palvelusta tai poistumiskieltoja.
Pääesikunnan oikeudelliselta osastolta sotilaslakimies Emmi Miesvirta toteaa, että kurinpidolla on keskeinen rooli järjestyksen ylläpitämisessä.
– Sotilaskurinpitomenettelyllä on tärkeä tehtävä kurin ja järjestyksen ylläpitämisessä. Muutoksiin vaikuttavat monet tekijät, kuten kouluttajien suorittama valvonta ja puuttuminen kuria sekä järjestystä vaarantavaan toimintaan, saapumiserien koko ja kertausharjoitusten määrä, Miesvirta kertoo.
Esitutkintoja Puolustusvoimien joukko-osastoissa ja muissa hallintoyksiköissä aloitettiin vuonna 2024 yhteensä 2 328. Määrä on vähemmän vuoteen 2023 verrattuna, jolloin aloitettuja esitutkintoja oli 2 670. Lisäksi Pääesikunnan oikeudellinen osasto aloitti sille osoitettujen tutkintapyyntöjen perusteella 106 esitutkintaa.
Esimiesrikosten määrä kasvoi
Esimiesrikosten määrä sen sijaan kasvoi vuonna 2024. Niitä tilastoitiin 77 kappaletta, kun edellisvuonna niitä oli vain 39 kappaletta.
Esimiesrikoksista viisi koski palkattua henkilökuntaa ja 72 varusmiehiä. Kohonnutta lukua selittää osaltaan yksittäiset laajat rikoskokonaisuudet, joissa useamman varusmiehen syyksi on luettu esimiesrikos. Kasvusta huolimatta esimiesrikosten osuus kaikista tilastoiduista sotilasrikoksista on vain noin kolme prosenttia.
Pääesikunnan koulutusosastolta everstiluutnantti Janne Kananen painottaa, että johtajavalinnat tehdään tiukkojen valintakriteerien perusteella. Hän kuitenkin huomauttaa, että kokonaisarvioista huolimatta johtajakoulutukseen voi päästä sellaisia henkilöitä, jotka eivät aina osaa käyttäytyä sotilaalle ja esimiehelle sopivalla tavalla. Vuosittain Puolustusvoimien johtajakoulutuksen suorittaa noin 6 000 henkilöä.
