Sotilaslakimies lausuu, neuvoo ja edustaa

Sotilaslakimies Anne Kolari kertoo sotilaslakimiesten toimivan laajalla kentällä, jossa he antavat asiantuntijatukea niin varusmiesten kurinpitoasioissa kuin Puolustusvoimien johdon tekemissä päätöksissäkin.

Puolustusvoimien toiminnan lainmukaisuutta ja oikeusturvan toteutumista kaikissa olosuhteissa valvoo Pääesikunnan oikeudellinen osasto Puolustusvoimien asessorin johdolla. Pääesikunnan lisäksi sotilaslakimiehiä palvelee puolustushaarojen esikunnissa, Maanpuolustuskorkeakoululla ja Puolustusvoimien logistiikkalaitoksella.

Puolustusvoimien oikeudellisen toimialan työtä koordinoi ja suunnittelee Pääesikunnan oikeudellinen osasto. Puolustushaaraesikuntien sotilaslakimiesten työ sen sijaan on lähempänä asevelvollista itseään. Hankintaosaaminen taas on keskitetty Puolustusvoimien logistiikkalaitokselle. 

Sotilaslakimiehet tarjoavat asiantuntemustaan laajalla skaalalla erilaisiin oikeudellisiin ja oikeudellistuneisiin kysymyksiin, joita nousee esiin tiuhaan tahtiin.

– Käsittelemme lähes kaikkia lainsäädännön osa-alueita. Periaatteessa mitä vain voi tulla eteen. Rajaisin ulos ehkä ainoastaan perhe- ja jäämistöoikeuden, Maavoimien esikunnassa sotilaslakimiehenä työskentelevä Anne Kolari kertoo.

Kolarin erikoisalaa Maavoimissa ovat kansainväliset kriisinhallintaoperaatiot. Vaikka sotilaslakimiehillä ovatkin omat tehtävänkuvauksensa, työssä vaaditaan laajaa oikeudellista osaamista. Kolari kertoo, että hänen pöydälleen päätyvät likimain kaikki oikeudelliset asiat, mitä operaatiossa tapahtuukin.

– Vastaan tulee esimerkiksi paljon sopimusasioita. Kyseessä voi olla vain pieni ja yksittäinen sopimuskin, esimerkiksi saunan rakentaminen. Lisäksi käsittelen samanlaisia asioita kuin Suomessakin eli muun muassa kurinpitoasioita, jolloin mietitään, onko kynnys palvelusrikokseen ylittynyt, ja vahinkoasioita, joita tulee käsiteltäväksi esimerkiksi liikenneonnettomuuksien myötä.

Kolarin työnkuvaan kuuluu myös paikan päällä operaatioissa toimivien kollegoiden tukeminen ja oikeudellisen tuen antaminen suomalaiselle operaation johdolle ja muulle kriisinhallintahenkilöstölle.

Esitutkinnan taustalla

Varusmiehille kenties näkyvin osa Puolustusvoimien oikeudellista toimialaa on joukko-osastoissa suoritettava esitutkinta poistumiskieltoineen, tuttavallisemmin "Esa-Pekka".

Kolari kertoo, että yksikössä suoritettavan esitutkinnan päätyttyä lähetetään kerätty materiaali sotilaslakimiehelle, joka arvioi, onko palvelusrikos tapahtunut ja antaa kurinpitoesimiehelle lausuntonsa asiasta.

Päätöksen tekee kuitenkin kurinpitoesimies, eli tyypillisimmin yksikön päällikkö tai vakavammissa tapauksissa joukko-osaston komentaja. Yksikön päällikön tekemään päätökseen voi vaatia ratkaisupyynnön tekemistä, eli oikaisua, joukko-osaston komentajalta, jonka päätöksestä sen sijaan voi tehdä kurinpitovalituksen käräjäoikeuteen.

Kurinpitolausuntojen kirjoittamista Kolari pitää säännöllisenä osana työtään. Lausuntoja annetaan tyypillisesti päivittäin. Vastaavia lausuntoja tehdään vahingonkorvausasioihin, kun pohditaan, kuka on palveluksessa sattuneesta vahingosta korvausvelvollinen. Lausuntojen tuottamisen lisäksi sotilaslakimiehet edustavat Puolustusvoimia tarvittaessa oikeudessa.

– Maavoimat on niin iso puolustushaara, että kokemusta tuomioistuintyöskentelystä kertyy varmasti. Puolustusvoimat voi yhtä lailla olla oikeudessa joko kantajana tai vastaajana tai organisaationa asianomistaja tai vastaaja myös rikosasiassa.

Varusmiesten palveluksessa tekemät rikokset sen sijaan harvemmin etenevät käräjille ja jos etenevät, siirtyy asia tällöin aina Puolustusvoimilta syyttäjälle.

– Jos katsomme, etteivät meidän keinovalikoimassamme olevat kurinpitotoimet riitä, asian käsittely siirtyy syyttäjälle ja tuomioistuimeen. Esimerkiksi pitkät karkaamistapaukset ja totaalikieltäytymiset menevät suoraan tuomioistuimeen juttujen luonteen vuoksi.

Uudenlaisia palvelusrikoksia

Kolari ei usko pitkien kiinniolojaksojen lisänneen palvelusrikosten määrää varuskunnissa, vaan kertoo rikosten tyypin muuttuneen.

– Puolustusvoimissa on otettu käyttöön monenlaisia koronaohjeistuksia ja kohortointia. Uusia sääntöjä on myös rikottu, mikä on tuonut mukanaan uusia palvelusrikoksia.

Poikkeusolojen myötä myös lainsäädännössä on huomattu puutteita niin varusmiespalveluksen kuin kriisinhallintahenkilöstönkin osalta.

– Olemme joutuneet pohtimaan esimerkiksi varusmiesten kotiutumista lomilta ja kriisinhallinnan puolella matkustusrajoitusten nostamia kysymyksiä. Miten esimerkiksi toimimme, jos henkilö ei matkustusrajoitusten vuoksi pääse kohteeseen, mutta hänellä on kuitenkin voimassa oleva tehtävään määräys ajalle? Maksetaanko hänelle silloin palkkaa kotona olemisesta?

Etenkin varusmiespalvelukseen liittyviin haasteisiin Puolustusvoimat on pyrkinyt vastaamaan erilaisilla ohjeistuksilla. Toistaiseksi uudet järjestelyt eivät ole Kolarin tietojen mukaan poikineet kanteluita esimerkiksi eduskunnan oikeusasiamiehelle.

Monipuolista työtä aikapaineessa

Työn erityispiirteenä Kolari nostaa esiin sen monipuolisuuden, joka tarjoaa niin haastetta kuin mahdollisuuden kehittää itseään. Puolustusvoimissa työskennellessä korostuu hänen mukaansa siviilipuoleen verrattuna Puolustusvoimien luonne poikkeusoloihin varautuvana organisaationa.
 
Työ on paikoin varsin hektistä, sillä sotilaslakimiehet käsittelevät vaihtelevia tapauksia kovankin aikapaineen alla. Esimerkiksi kurinpitopuolella asiat tulee käsitellä viipymättä.
 
– Päivän suunnitelmat menevät usein uusiksi jo aamupäivästä kiireellisempien asioiden noustessa esiin. Aikapainetta saattaa syntyä, kun on kiireellisenä hoidettavia asioita ja pitäisi samalla valmistautua isompaan asiakokonaisuuteen, jolla on aikamääre, mutta onneksi täällä saa tarvittaessa apua sektorin muilta lakimiehiltä. Ainakaan ei täydy miettiä, miten saisi ajan kulumaan.