Sotilaallista edustusta eduskuntaan

Eduskuntavaalien tulospäivä oli viime sunnuntaina. Huomattavaa lopputuloksessa oli se, että entisiä Puolustusvoimien upseereita pääsi huomattavan paljon läpi, aina entisestä puolustusvoimain komentajasta lähtien.

Viimeisten viikkojen aikana Suomea on puhuttanut mediassa niin viime torstaina varmistunut Nato-jäsenyys kuin sunnuntaina pidetyt eduskuntavaalit. Vaalit olivat monellakin tapaa ennennäkemättömät muun muassa niiden tasaisuuden sekä lopputuloksen vuoksi. Kolmen suurimman puolueen, eli kokoomuksen, perussuomalaisten sekä sosiaalidemokraattien taistelu voitosta oli hyvin tiukka, jonka kokoomus lopulta vei.

Eduskuntaan valittiin tulevalle kaudelle myös poikkeuksellisen paljon Puolustusvoimissa työskennelleitä entisiä ammattisotilaita. Kansanedustajiksi nousi viisi Upseeriliiton jäsentä, kokoomuksen Atte Kaleva, Pekka Toveri, Aleksi Jäntti ja Jarno Limnell sekä  perussuomalaisten Toni Immonen. Kaikista suurimman profiilin nimi lienee kuitenkin entinen puolustusvoimain komentaja kenraali evp Jarmo Lindberg, joka on niin ikään kokoomuksen edustaja.

Lindbergistä erityisen tekee se, että hän on ensimmäinen neljän leijonan kenraali, joka on päässyt eduskuntaan. Perinteisesti entiset korkea-arvoiset upseerit ovat pysyneet poissa politiikasta, mutta nyt ilmassa on selkeästi muutoksen tuulia. 

– En koe että sille löytyy mitään erityisempää syytä, että miksi Puolustusvoimien entisiä ammattisotilaita ei olla politiikassa nähty. Itselleni suurin syy lähteä politiikkaan mukaan on Euroopan turvallisuuden radikaali muutos huonompaan suuntaan, kertoo Lindberg.

Tärkeäksi hän mainitsee myös nimenomaan mahdollisuuden vaikuttaa, ja on kiitollinen jäsenyydestään eduskunnassa, vaikka aiempaa poliittista kokemusta häneltä ei löydy. Seuraava eduskuntakausi tulee olemaan historiallinen Suomen ollessa puolustuspoliittisesti täysin uudessa asemassa Naton jäsenmaana.

Tulevaisuuden Suomi

Yksi tulevan eduskunnan puhuttavimmista aiheista on juuri Lindberginkin mainitsema turvallisuuspolitiikka. Ukrainan sotaa, Nato-jäsenyyttä ja Suomen suhteita Venäjään ensimmäistä kertaa Nato-maana tullaan käsittelemään ensi eduskuntakaudella. Se, että tällä kaudella eduskuntaan pääsi kuusi entistä upseeria ei ole sattumaa.

– Kampanjoituani usean viikon ajan ympäri Helsinkiä, olen huomannut sen, että kansalaiset haluavat eduskuntaan turvallisuuspolitiikan asiantuntijoita. Puolustusvoimissa palvelleiden upseerien kokemus aihepiiristä antaa kansalle luottoa ja uskoa. Se näkyy nyt vaalituloksessa, ja upseerien nousussa eduskuntaan, Lindberg toteaa.

Vaikka viime aikoina turvallisuuspolitiikasta ollaan puhuttu hieman enemmän ulkopoliittisesta näkökulmasta, Lindbergin mukaan toimia tarvitaan myös Suomen sisällä. 

– Tulevalla kaudella rikosten rangaistukset tulee suhteuttaa oikein, ja kotouttaminen toimivammaksi. Lisäisin myös että talous on saatava tasapainoon, jotta saavuttaisimme nämä turvallisuuspoliittiset tavoitteemme, hän kiteyttää.

Lindbergin ja muiden eduskuntaan valittujen upseereiden yhdistävä tekijä on selvästikin ulko- ja turvallisuuspolitiikka. Kansa luottaa sotilashistorian tuomaan kokemukseen, mutta nähtäväksi kuitenkin jää, miltä Suomen tulevaisuus tulee näyttämään, kun esimerkiksi Naton tuomat muutokset ovat vielä enimmäkseen hämärän peitossa.