Sotilaalliseen voimankäyttöön Suomea vastaan on varauduttava

Uudessa ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa painotetaan enemmän terveysturvallisuutta.

Ulkoministeri Pekka Haavisto esitteli uuden selonteon torstaina digitaalisessa tiedotustilaisuudessa. Koronapandemia on jättänyt jälkensä myös ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan. Terveysturvallisuus on noussut vahvasti esille, mutta myös esimerkiksi ilmastokysymyksiä nostetaan entistä enemmän esiin.

– Ylipäätään tällainen monenkeskisen järjestelmän tuki, niin terveydessä, ilmastossa, kuin muissakin asioissa painottuu tässä aiempaakin enemmän, Haavisto kertoo.

Haavisto painottaa kuitenkin, ettei koronapandemia ole muuttanut kaikkea. Puolustuspolitiikan suhteen huomaakin, että suhtautumisessa sotilasliittoon kuulumiseen on jatkuvuutta.

– Suomi on sotilasliittoon kuulumaton maa, joka ylläpitää vahvaa ja uskottavaa kansallista puolustuskykyä. Vaikka Suomeen ei kohdistu välitöntä sotilaallista uhkaa, on sotilaalliseen voimankäyttöön tai sillä uhkaamiseen kuitenkin varauduttava.

Suomi tekee Naton kanssa kumppanuusyhteistyötä, mikä Haaviston mukaan vahvistaa puolustuskykyämme. Yhteistyö ei kuitenkaan sisällä Naton viidennen artiklan mukaisia turvatakuita eikä niihin liittyviä velvoitteita.

– Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikan perustaan kuuluu kansallisen liikkumatilan ja valintamahdollisuuksien ylläpitäminen. Tämä säilyttää mahdollisuuden liittoutua sotilaallisesti ja hakea Nato-jäsenyyttä. Ratkaisuja tarkastellaan aina reaaliajassa kansainvälisen turvallisuusympäristön muutokset huomioiden. Yhteistyön kautta saavutetulla yhteensopivuudella varmistetaan, ettei yhteistyölle ole käytännön esteitä.

Haavisto mainitsi myös Suomen osallistumisen kansainvälisen kriisinhallinnan tehtäviin, mikä hänen mielestään edistää kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden ylläpitämisen lisäksi omaa kansallista turvallisuuttamme.

– Kriisinhallinta kehittää monissa operaatioissa myös Puolustusvoimien suorituskykyjä, valmiuksia ja yhteensopivuutta.

Valtioneuvosto hyväksyi torstaina 29. lokakuuta uuden ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon, joka on annettu eduskunnalle käsiteltäväksi. Selonteko, joka laaditaan hallituskausittain, on ulkoministeriön mukaan tärkein ohjausasiakirja Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikalle.

Selonteossa tarkennetaan hallitusohjelman ulko- ja turvallisuuspoliittisia linjauksia sekä arvioidaan Suomen toimintaympäristöä ja määritellään lähivuosien tavoitteet Suomen omalle toiminnalle.

Selonteossa esitetty arviointi Suomen toimintaympäristöstä vaikuttaa myös muihin linjauksiin. Näihin kuuluu esimerkiksi puolustusselonteko, joka on tällä hetkellä valmisteilla.