Sotien sytyttyä kranaatinkuoret syrjäyttivät maitotonkat tuotantolinjastoilla

Suomen teollisuus joutui sotien myötä tukalaan paikkaan, vaikka tuhoisimmilta pommituksilta säästyttiinkin.

Talvisodan alettua miehet komennettiin tehtaista rintamalle ja naiset, nuoret sekä ikäihmiset ryhtyivät valmistamaan sotaa varten niin säilykkeitä, saappaita kuin tykin ammuksiakin.

Aseiden lisäksi tehtaissa täytyi edelleen tuottaa myös välttämättömiä kulutustarvikkeita siviilikäyttöön.

– Yhteiskunnan piti pyöriä sodasta huolimatta, kuten näemme tällä hetkellä Ukrainassakin, kertoo Tehtaat sodassa -näyttelyn päätoimittaja, Suomen Elinkeinoelämän keskusarkiston arkistonjohtaja, Olli Alm.

Vaikka työvoima saatiin korvattua verrattain tehokkaasti, teki koulutettujen osaajien lähtö merkittävän loven tuotannon tehokkuuteen.

– Yrityksille on voinut tulla yllätyksenä esimerkiksi sellainen tilanne, että sata työntekijää käsketään ylimääräisiin harjoituksiin. Sitten on täytynyt miettiä, miten heidän työvuoronsa saadaan paikattua, Alm kuvailee.

Toisin kuin runsasväkisessä Neuvostoliitossa, ei Suomessa ollut mahdollisuutta valjastaa teollisuutta sodan ajan tuotantoon ilman merkittäviä heikennyksiä muilla tuotannon osa-alueilla.

Jatkosodan alussa Puolustusvoimien palveluksessa oli yli 630 000 henkilöä, kun mukaan lasketaan ilmavalvontajoukot ja Lotta-järjestö. Almin mukaan se oli hyvin merkittävä osa Suomen senhetkisestä työikäisestä väestöstä.

Siksi valtiojohtoisesti, mutta osin myös markkinavoimien johtamana, tehtaat siirtyivät kuluttajatarvikkeiden sijasta tuottamaan sotamateriaalia.

Alm havainnollistaa muutosta esimerkillä metallialan perheyrityksen, Oy G.W. Sohlberg Ab:n toiminnasta.

– Ennen sotia yritys valmisti maitotonkkia ja saippuarasioita, mutta sotien aikana he tekivät kypäriä, kenttäpulloja, pakkeja ja kranaatinkuoria.

Tuotteiden mainonta ei loppunut sotien ajaksi, vaan poikkeustilanne pikemminkin synnytti uusia näkökulmia markkinointiin.

Esimerkiksi Suojeluskuntajärjestön perustama Oy Skoha Ab mainosti vuonna 1941 lapsille tarkoitettuja ilmakiväärejä tunnetulla tarkka-ampujalla: "Simo Häyhän taito joka pojan esikuvana!"

Valehallit suojasivat tehtaita

Tehtaita pyrittiin suojaamaan ilmahyökkäyksiltä muun muassa piilottamalla rakennuksia maastoverkoilla ja suojamaaleilla. Lisäksi pommituslentokoneita harhautettiin tehtaan lähimaastoon sijoitetuilla valerakennuksilla.

Asutuskeskuksiin nähden tuotantolaitokset säästyivät pommituksista hyvin. Alm kertoo, että osasyynä saattoi olla Neuvostoliiton heikko kyky täsmäpommituksiin, mutta tehtaiden säästäminen saattoi olla myös tarkoituksellista.

– Varsinkin talvisodan aikana tehtaat säilyivät, koska Neuvostoliitto uskoi valloittavansa Suomen. Miksi he olisivat tuhonneet Suomen teollisuuden, jos he olisivat saaneet tuotannon rauhan myötä itselleen?

Työväestö kuitenkin kärsi kodeissaan pommituksista yhtä lailla muun siviiliväestön kanssa. Yritysten merkittävimmät tappiot ilmaiskuista syntyivätkin lähinnä epäsuorasti, kun työntekijät menehtyivät tai haavoittuivat kaupungeissa.

Tehtaat sodassa -näyttely on avoinna Mikkelissä Sodan ja rauhan keskus Muistissa 3.10.2026 saakka.