Sotaveteraanin ja lukiolaisen puheet koskettivat juhlayleisöä

Kansallinen veteraanipäivä käynnistyi aamupäivällä lipunnostolla, hartaudella ja seppeleiden laskulla Mannerheimin patsaalle ja Hietaniemen hautausmaalle. Viimeksi veteraanipäivän pääjuhla on järjestetty Helsingissä vuonna 2007.

Juhlapäivän läpileikkaavana teemana oli kansan yhteisten vaiheiden nostaminen esille. Puolustusvoimain komentaja, kenraali Jarmo Lindberg halusi nostaa veteraanipäivän juhlassa Finlandia-talolla esille kansakunnan yhtenäisyyden. Sen merkitystä ei hänen mukaansa pidä väheksyä nykypäivänä.

­– Yhdessä tekeminen ja yhteisvastuu eivät kuulu vain eilispäivään, Lindberg perusteli.

Juhlapäivän keskiössä olivat sotaveteraanin ja lukiolaisen puheet ohjelman loppupuolella. Nuorten näkyvä läsnäolo tapahtuman järjestämisessä toi juhlaan voimakkaan jatkuvuuden vivahteen, kun sata Kaartin jääkärirykmentin varusmiestä ja viisikymmentä lukiolaista avustivat veteraaneja juhlan aikana.

Juhlayleisön joukossa oli myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö.

Pääjuhlassa puhunut eduskunnan puhemies Paula Risikko viittasi edesmenneen presidentti Mauno Koiviston kirjoittamiin kirjeisiin sodan aikana: Koivisto osoitti periksiantamattomuutta valoisamman tulevaisuuden rakentamiseksi myös sen jälkeen, kun sota oli päättynyt aselepoon 19. syyskuuta vuonna 1944. Koivisto oli sotilasarvoltaan alikersantti.

Kansallista veteraanipäivää on vietetty Suomessa vuodesta 1987 lähtien. Juhlapäivää vietetään 27. huhtikuuta, koska samana päivänä vuonna 1945 viimeisetkin saksalaiset sotilaat vetäytyivät Suomen rajan taakse Norjan puolelle. Suomi irtautui samalla lopullisesti myös toisen maailmansodan taisteluista.