Petteri Hentilä

Sotatekniikan laitos toivoo enemmän osaopiskelijoita

Roope Kariniemi

Sotatekniikan laitoksella tutkitaan ja opiskellaan. Elokuusta asti käynnissä ollut kurssi tähtää muun muassa siihen, että Puolustusvoimien hankkeet saavat mukaansa lisää ammattilaisia.

Maanpuolustuskorkeakoulun Sotatekniikan laitoksella pidettävä 40 viikon mittainen kurssi on järjestyksessään 14. Kyseessä on Sotatalouden ja -tekniikan lisäopintojen kurssi. Opiskelijoita kurssilla on ollut vuosien varrella noin viidestä viiteentoista ja siitä ansaitsee 56 opintopistettä.

– Kurssin tavoitteena on parantaa opiskelijoiden valmiuksia toimia puolustusvoimien suorituskyvyn, suunnittelun ja rakentamisen tehtävissä. Sen lisäksi tietysti opiskelijat voivat olla mukana teknisen tutkimuksen ja analysoinnin tehtävissä. Erityisesti kurssi on kuitenkin suunniteltu hanketasolle, täsmentää kurssinjohtaja, komentajakapteeni Tapio Pauri.

Karkeasti katsoen kurssin käyneellä on siis esimerkiksi paremmat valmiudet olla asiantuntijaroolissa osana puolustusvoimien hankintaprosesseja.

Pauri kertoo, että koko kurssi pitää sisällään kattavan määrän niin sotatalouden kuin sotatekniikan alojen opintojaksoja. Näitä ovat muun muassa suorituskyvyn suunnittelun, suorituskyvyn rakentamisen, projektinhallinnan, taistelujärjestelmän, tiedonsiirron ja tietoverkko-operaatioiden opintojaksot. Opiskelijan ei tarvitse käydä yhdeksän kuukauden kurssia kokonaisuudessaan, vaan mahdollisuus osaopiskelijaksi hakeutumiseen on olemassa.

– Esimerkiksi jos henkilö on suuntautumassa urallaan hankealalle, vaikka ohjusjärjestelmiin liittyen, kannattaa hänen napata lisäopintoina meidän kurssin opintojakso, joka käsittelee ohjautuvia asejärjestelmiä sotatalouden opintojakson lisäksi. Hakeutumisella osaopiskelijaksi voi siis valikoida, millä osa-alueella ammattitaitoansa kehittää, Pauri selvittää.

Kurssin opettajat tulevat laaja-alaisesti eri puolustushaaroista, Puolustusvoimien logistiikkalaitokselta ja tutkimuslaitokselta, Maanpuolustuskorkeakoulusta ja Pääesikunnasta, mutta myös esimerkiksi Aalto-yliopistolta. Opiskelijoita yhdistää ainoastaan se, että he kaikki palvelevat puolustusvoimissa.

– Opiskelijaksi voi hakeutua upseerit ja erikoisupseerit kaikista puolustushaaroista. Lisäksi on mukana korkeakoulututkinnon suorittaneita siivilihenkilöitä, jotka ovat töissä puolustusvoimissa. Pauri kertoo.

Uudet teknologiat näkyvät Paurin mukaan sotatekniikan opintojaksojen sisällössä.

– Yhtenä kurssin tavoitteista on ymmärtää mikä käytössä oleva teknologia ja sen suomat mahdollisuudet omassa suorituskyvyssä. Kuitenkin opetuksen painopistettä on siirretty sotatalouden ja hankkeiden puolelle. Kurssin aikana käsitellään hankkeisiin liittyvä prosessi konseptista tarjouspyyntöön harjoitushankkeen avulla.

Tulevaisuudessa Pauri toivoisi, että osaopiskelijoiden määrä kasvaisi.

–Tavoitteena on, että upseerit ja muut hakukiriteerit täyttävät tarttuisivat yksittäisiin opintojaksoihin, hän päättää.

Sotatekniikan laitos sijaitsee Santahaminassa ja se tutkii ja opettaa sotatekniikkaa ja sotataloutta, sekä näitä tukevia matemaattisluonnontieteellisiä aineita ja operaatioanalyysia. Opetuksella valmennetaan henkilöstöä Puolustusvoimien pääprosessien mukaisiin suorituskyvyn suunnittelun, rakentamisen sekä käytön ja ylläpidon tehtäviin.