"Haluaisin nähdä Suomessa valmistetun ohjuksen mahdollisimman pian" – Sotatalouspäällikkö katsoo varautumisessa tulevaisuuteen
Sotatalouspäällikkö, kenraaliluutnantti Jari Mikkonen toivoo lisää Suomessa valmistettua korkean teknologian puolustuskalustoa.
Puolustusvoimien sotatalouspäällikkö, kenraaliluutnantti Jari Mikkonen uskoo, ettei Suomen kannata valmistautua samanlaiseen sodankäyntiin kuin Ukrainassa nähdään.
Mikkonen arvioi, että Venäjän hyökkäys Suomeen lähitulevaisuudessa on epätodennäköinen.
– Usein sanotaan, että kenraalit valmistautuvat edelliseen sotaan. Me pyrimme valmistautumaan nimenomaan tulevaan sotaan. Se ei tule olemaan samanlainen kuin Ukrainassa nyt.
Hän näkee, että tekoäly tulee olemaan isossa roolissa esimerkiksi datan käsittelyssä.
– Eteen tulee myös kysymys siitä, annammeko tekoälyn käyttää aseita itsenäisesti. Minä toivoisin, että ihminen olisi myös jatkossa päätöksenteossa mukana.
Hän kertoo, että uusien, tekoälypohjaisten autonomisten järjestelmien ja perinteisen kaluston, kuten panssarivaunujen ja hävittäjien, yhteiskäyttö tulee nostamaan suorituskykyä selvästi.
Riittävät varastot luovat pelotetta
Mikkonen muistuttaa, että varautumiseen kuuluu myös riittävien varastojen ylläpitäminen.
– Varastoja pitää olla vähintäänkin sen verran, että tuotanto pystytään tarvittaessa ylösnostamaan. Ja jos ajatellaan, että tässä pitäisi muutaman kuukauden sotaan pystyä, varastojen on oltava aika suuret.
Hän toteaa, että riittävät varastot ovat myös osa pelotetta, joka nostaa kynnystä hyökätä Suomeen.
Naton yhteisten tavoitteiden mukaan maiden olisi käytettävä bruttokansantuotteestaan vähintään viisi prosenttia puolustukseen vuoteen 2035 mennessä.
Näistä 3,5 prosenttia kohdistetaan varsinaisiin puolustusmenoihin ja loput "puolustusta tukeviin" menoihin, kuten rautateihin.
– Kun asiaa katsoo sotatalouspäällikön näkökulmasta, ne velvoitteet ovat aika kovat, Mikkonen toteaa.
Saavuttaako Suomi tavoitteet?
– Sieltä se tulee ajan myötä, kun siihen on sitouduttu. Prosenteilla emme kuitenkaan osta mitään. Kansantalouden on oltava kunnossa, jotta meillä on euroja, joilla tehdä niitä hankintoja.
Läntinen raideleveys Suomeen
Yhdeksi varautumisen kannalta keskeiseksi kehityskohteeksi Mikkonen nostaa liikenneinfrastruktuurin kehittämisen. Hän muistuttaa, että yli 95 prosenttia Suomen ulkomaankaupasta kulkee Itämeren kautta.
Mikkosen mukaan Suomi on varautunut erittäin hyvin kriittisen materiaalin saatavuushäiriöihin.
– En usko Itämeren pitkäaikaiseen kiinnimenoon. Sotilaiden on varauduttava monenlaisiin skenaarioihin, joten Itämeren liikenteen häiriöihinkin on varauduttava.
Mikkonen nostaa esille myös läntisen raideleveyden tuomisen Suomeen.
– Se tulee ulottaa Suomeen mahdollisimman kattavasti: alkaen pohjoisesta ja mahdollisuuksien mukaan laajentaen.
Puolustusteollisuuden etsikkoaika
Mikkonen näkee puolustusalan suuren kysynnän otollisena mahdollisuutena alan yrityksille.
– Nyt on aika investoida. Sanoin jo useampi vuosi sitten, että aikainen lintu madon nappaa. Nyt ne, jotka tajusivat investoida ajoissa, syövät niitä matoja.
Hän toivoo, että Suomessa voitaisiin valmistaa nykyistä enemmän korkean teknologian puolustuskalustoa, esimerkiksi ohjuksia.
– Haluaisin nähdä Suomessa valmistetun ohjuksen mahdollisimman pian. Kansantalouden kannalta olisi hyvä, jos emme ostaisi kalliita tuotteita aina ulkomailta.
Mikkonen näkee, että Eurooppa voisi ottaa puolustushankinnoissa mallia Yhdysvalloista. Hän kuvailee
kilpailutusmallia taistelupanssarivaunujen avulla.
– Viisi suurinta yritystä kehittävät oman vaununsa, joista yksi voittaa. Sitten kaikissa maissa valmistettaisiin sitä samaa mallia. Miksei näin voitaisi toimia Euroopassa? Mikkonen kysyy.
Mallissa jokainen yrityksistä saisi oikeudenmukaisen siivun myynnistä – myös kehittäjä.
Sotatalouspäällikkö, kenraaliluutnantti Jari Mikkonen puhui Ulkopoliittisen instituutin ja Sotataloudellisen seuran yhteistapahtumassa "Sotatalous muuttuvassa toimintaympäristössä". Hän on kirjoittanut myös aiheesta artikkelin Sotataloudellisen seuran teokseen "Sotataloustietoutta XII".
