Sotamuseo Suomenlinnassa kertoo Suomen historiasta ihmisläheisesti

Sotamuseo on toiminut Suomenlinnassa aina 1930-luvulta lähtien. Museo tarjoaa laajan katsauksen Suomen sotahistoriaan sekä Suomen historian keskeisimpiin vaikuttajiin.

Sotamuseon näyttelypäällikkö Lauri Haavisto vastaa museon näyttelyihin liittyvistä asioista kuten suunnittelusta, toteuttamisesta ja tuottamisesta. 

– Tulin tänne ensimmäistä kertaa kesätöihin vuonna 2001. Nykyisessä tehtävässäni olen ollut 11 vuotta, Haavisto avaa työhistoriaansa.

Sotamuseossa on kolme kohdetta, joissa voi vierailla. Vanha maneesi, tykistömaneesi sekä sukellusvene Vesikko ovat avoinna museon kävijöille.

 Haaviston mukaan tykistömaneesin sekä vanhan maneesin näyttelyt uudistettiin vuonna 2018, liittyen Puolustusvoimien 100-vuotisjuhlaan. 

– Tykistömaneesissa on viime vuonna avattu erikoisnäyttely "sotilaan elämää". Siellä kerrotaan sotilaan elämästä sodassa sekä varusmiespalveluksessa. Näyttelyssä on myös vertailtu Suomen, Ruotsin, Yhdysvaltojen ja Venäjän asepalvelusta tilastotietoja kautta, Haavisto kertoo.

Vanhasta maneesista löytyy Haaviston mukaan Suomessa käydyt sodat kuten sisällissota, Lapin sota, talvisota sekä jatkosota. Lisäksi välivuosista, 20- sekä 30-luvuista on tietoa esillä.

– Vesikon tekstit uudistettiin myös viime vuonna, se on ollut vuodesta 1973 Suomenlinnassa. Sieltä löytyy nyt enemmän ihmisten tarinaa, Haavisto toteaa.

Vesikko osallistui neljän muun suomalaisen sukellusveneen kanssa talvi- sekä jatkosotaan ja selvisi näistä ainoana suomalaissukellusveneenä romutukselta.  

Näyttelypäällikkö Lauri Haavisto vastaa näyttelyihin liittyvistä asioista. Kuva: Leevi Karasti

Mannerheimin kasvot ja Koiviston kivääri

Sotamuseosta löytyy paljon C.G.E. Mannerheimin elämään liittyviä tavaroita kuten hänen univormunsa, hauta-arkkunsa ja kuolinnaamionsa. Kaikkia esineitä ei kuitenkaan voida pitää esillä näyttelyiden yhtenäisen teeman ja tilan vuoksi, joten niitä kierrätetään.

– Mannerheimin kuolinnaamio tehtiin heti hänen kuolemansa jälkeen. Kyseistä kuolinnaamiota tehtiin kolme kappaletta, joista kaksi muuta sijaitsevat kansallismuseossa ja Mannerheim-museossa, Haavisto selittää.

Haavisto mainitsee Mauno Koiviston pikakiväärin olevan yksi kiinnostavimmista museon esineistä.

– Meillä on Mauno Koiviston pikakivääri, jota hänen tiedetään käyttäneen sodassa. Se piilotettiin sodan jälkeen ja löydettiin vasta 90-luvulla. Koivisto kävi sitä täällä monta kertaa katsomassa ja tunnisti sen omaksi aseekseen, koska oli laittanut nenäliinan aseen tukkiin vuonna 1944 kun se kätkettiin. Kyseinen nenäliina oli vielä aseessa tallessa, Haavisto avaa.

Museon nähtävyyksistä Haavisto suosittelee katsomaan myös Armi Metsäpellon mekon sekä nuket. 

– Metsäpelto oli 7-vuotias tyttö, joka kuoli talvisodan ensimmäisen päivän pommituksissa ja hänen perheensä ystävällisesti lahjoittivat meille esineet. Metsäpelto oli ensimmäisiä siviiliuhreja sen päivän aikana, Haavisto kertoo.

Mannerheimin kuolinnaamio on satunnaisesti esillä museossa. Kuva: Leevi Karasti

Neuvostopanssarivaunu Lontooseen

Haaviston mukaan ihmiset tulevat ehdottelemaan esineitä ja haluavat lahjoittaa niitä museolle. Kun yksityinen henkilö lahjoittaa jonkin esineen, niin se pysyy ikuisesti museon omistuksessa.

– Meille tulee lahjoitettuja tavaroita ja katsomme tarkasti liittyykö niihin mielenkiintoinen henkilöhistoria tai onko meillä jo kyseistä tavaraa kokoelmissa. Satunnaisesti tulee mitaleja, univormuja tai valokuvia, Haavisto luettelee.

Museosta on lainattu esineitä paljon muihin museoihin Suomeen ja ulkomaille. 

– Lontoossa, Bovingtonin panssarimuseossa on meiltä lainattu neuvostoarmeijan T-34-panssarivaunu, jonka Suomi on saanut sotasaaliiksi. Tapauskohtaisesti katsotaan mitä lahjoitetaan ja mitä lainataan, Haavisto ilmoittaa.

Koko kansan museo

Museon kävijämäärien ennätysvuosi oli ennen koronaa. Vuonna 2019 kävijöitä oli yhteensä 140 000 museon kolmessa nähtävyyspaikassa. Kaikki kolme kohdetta on nähtävillä ja esimerkiksi alle 18-vuotiaat, Puolustusvoimain henkilökunta ja kriisinhallintaveteraanit pääsevät ilmaiseksi

– Ollaan aika matalan kynnyksen paikka siinä mielessä, että tänne pääsee edullisesti ja on paljon kategorioita, jotka pääsevät myös ilmaiseksi. Niin me ollaan haluttu tämä pitääkin. Tämä on koko kansan museo, Haavisto kiteyttää.