Hyppää sisältöön
Osiot
Valikko

Ruotuväki

SA-kuva

Hämeen Ratsurykmentin miehiä etenemässä ratsain ja hiihtäen talvisissa maisemissa Velikaja Nivassa.

Hämeen Ratsurykmentin miehiä siirtymässä ratsain ja hiihtäen Velikaja Nivassa 15. maaliskuuta 1942.

Sotamuistosampo-portaali tarjoaa tietoa Suomen sotahistoriasta helposti verkossa

Elina Ahde

Sotamuistosampo-portaali julkaistiin 3. joulukuuta. Sotamuistosampo sisältää videomateriaalia Suomen sotahistoriasta.

Tammenlehvän Perinneliiton rahoituksella, Kansallisarkiston, Aalto-yliopisto ja Helsingin yliopiston vuonna 2020 käynnistynyt Sotamuistosampo-portaali -projekti on valmistunut. Portaali avattiin 3. joulukuuta Kansallisarkistossa pidetyssä tiedotustilaisuudessa.

Sotamuistosampo-portaali on verkkoalusta, joka sisältää videomateriaalia sodistamme veteraanien kertomana. Portaalin tarkoituksena on luoda älykäs hakukone, jonka avulla voi löytää videoiden kiinnostavat kohdat helposti. Tavoitteena on ollut kerätä miesten ja naisten henkilökohtaisia kokemuksia ja tarinoita talvi-, jatko- ja Lapin sodan tapahtumista. Työ on jatkoa Aalto-yliopiston SeCo-ryhmän, Kansallisarkiston sekä muiden yhteistyökumppanien aiemmille sotahistoriallisille "sammoille". 

Hankkeen johtaja, Aalto- ja Helsingin yliopistossa, professori Eero Hyvönen kertoo projektin olleen merkittävä. 

– Portaalin avulla siirrämme sotahistoriallista kulttuuriperimää asiasta kiinnostuneille, seuraaville sukupolville. On tärkeää, että ensikäden tietoa sodista löytyy jatkossakin. Sotahistoria on katoavaa kansanperinnettämme, kun veteraanien rivit pikkuhiljaa harvenevat, Hyvönen toteaa. 

Portaalista löytyvä videokokoelma on alun perin Tammenlehvän Perinneliiton tuottama. Videot ja niiden eri kohdat olivat kuitenkin vaikeasti saavutettavissa, sillä käytettävissä ei ollut niiden hakuun ja katseluun soveltuvaa portaalia.

– Työtiimissämme olivat mukana Kansallisarkiston tutkijoita ja Tammenlehvän Perinneliiton edustaja, joka oli osallistunut videoiden kuvaamiseen ja niihin liittyvien muistiinpanojen tekemiseen. Kansallisarkiston kehittäjät editoivat ja latasivat saadut haastatteluvideot YouTubeen, Hyvönen kertoo.

– Samalla ne tallennettiin Kansallisarkiston pitkäaikaissäilytykseen.

Tekoprosessin aikana Sotamuistosammon videoihin yhdistettiin niistä tehdyt muistiinpanot sekä lisätietoja Sotasampo.fi-palvelun ja Wikipedian kautta linkitettynä datana, kuten tietoa luovutetun Karjalan paikoista, joukko-osastoista, henkilöistä sekä sota-ajan tapahtumista. Tämä tieto on helposti saatavilla samalla kun katsoo videota. Ensimmäinen versio Sotasammosta julkaistiin jo vuonna 2015 ja sillä on ollut sittemmin 860 000 käyttäjää. 

Lisätietoa Sotamuistosampo-portaalista löytyy hankkeen kotisivuilta. Itse portaali on käytettävissä osoitteessa: https://sotamuistot.arkisto.fi/fi/.