Sotainvalidien Veljesliitto täyttää 80 vuotta

Sotainvalidien Veljesliitto täyttää 18. elokuuta kunnioitettavat 80 vuotta. Liiton arvokas työ jatkuu edelleen sotainvalidien ja heidän puolisoidensa ja leskiensä tukemiseksi.

Vanhin veteraanijärjestömme, Sotainvalidien Veljesliitto, täyttää elokuussa 80 vuotta. Talvisodan jälkeen sodissamme vammautuneiden tueksi perustettu järjestö sai onnittelut myös tasavallan presidentiltä Sauli Niinistöltä ja hänen puolisoltaan Jenni Haukiolta Ylen toteuttamalla onnitteluvideolla.

– Sotainvalidien ja heidän puolisoidensa oma-aloitteisuus ja sitkeys ovat esimerkkeinä meille kaikille. Ketään ei jätetä. Sydämellinen onnittelumme Sotainvalidien Veljesliitolle 80-vuotispäivänä, Niinistö lausui. 

Veljesliiton perustamispäivää juhlistetaan koronatilanteen sallimissa puitteissa. Isoja kokoontumisia ei järjestetä, vaan niiden sijaan piiriyhdistykset järjestävät sotainvalideille veljeskodeissa pienimuotoisia kahvitilaisuuksia mahdollisuuksien mukaan.

Järjestön perustamispäivänä, 18. elokuuta liiton hallitus kokoontuu ja vierailee Hietaniemessä Sankariristillä ja Marsalkka Mannerheimin haudalla. Ohjelmassa on lisäksi puolustuministeriön myöntämien ansioristien jakotilaisuus, jossa palkitaan sotainvalidityössä ja työn tukemisessa ansioituneita henkilöitä. Samalla perinteikäs vuotuisesti jaettava Kultainen kiekko -kiertopalkinto luovutetaan yhdistyksen toimesta sotainvalidien hyväksi toimineelle yhteisölle tai viranomaistaholle. 

Ydintehtävä pysynyt samana 

Veljesliiton idea syntyi alunperin kentän toimesta ja käytännön tarpeesta, kun talvisodan jälkeen syntyi idea valtakunnallisesta järjestöstä sodissamme vammautuneille. Tukea saatiin ylintä valtiojohtoa myöten. Liiton ydinajatus on säilynyt muuttumattomana läpi aikojen: huolenpito sotainvalideista on luonnollisesti liiton tärkein tehtävä.

– Perinteisen jaon mukaan tehtävämme ovat huolto, edunvalvonta ja veljesjärjestönä toimiminen. Yhteiskunnalliset ristiriidat eivät ole aikojen kuluessa toiminnassamme näkyneet, sillä vammat ovat olleet niin vahva yhdistävä tekijä riippumatta maailmankatsomuksesta, liiton pääsihteeri Seppo Savolainen kertoo.

Vuonna 1948 säädettyä sotilasvammalakia on uudistettu useita kertoja. Laki ja myös liiton toiminta ovat vuosien varrella kehittyneet vastaamaan sotainvalidien elämäntilanteiden tarpeita. Ensin sotien jälkeen tarpeet liittyivät esimerkiksi työelämään pääsemiseen ja perheen perustamisen tukemiseen. Nykyään taas on runsaasti erilaisia vanhuudenhuollon tarpeita, kuten kotipalveluiden järjestäminen. 

– Samalla kun sisältöjä korvauspuolella on uudistettu, on voitu laajentaa palveluiden saajia lievemmin vammautuneisiin. Kaikki, joilla on vähintään 10% haitta-aste ovat nyt palveluiden piirissä. Olemme saavuttaneet liittona tärkeimmät lainsäädännölliset edunvalvontatavoitteemme. Edunvalvontaa on vielä etenkin kuntatasolla, jossa osittain vastataan palveluiden tuottamisesta, Savolainen arvioi.

Arvokas työ jatkuu edelleen

Savolainen kokee liiton saavuttaneen paljon. Mittavina saavutuksina sodissamme vammautuneiden hyväksi voidaan mainita esimerkiksi veljeskotien ja Kaunialan sotavammasairaalan perustaminen.

– Valtaosa sotainvalideista ja vammaisista selvisi työelämään ja he pystyivät perustamaan perheen, mikä oli inhimillisesti suuri saavutus ihmisten arkielämässä. Tätätkin tavoitetta Veljesliitto oli mukana tukemassa, Savolainen kiteyttää. 

Sodissamme vammautui pysyvästi noin 100 000 suomalaista. Työ jatkuu edelleen, vaikka sotainvalidien joukot harvenevat. Jäseninä ovat elossa olevat noin 1000 sotainvalidia ja noin 5000 puolisojäsentä, joista valtaosa on leskiä. Leskien tukeminen on myös tärkeä osa liiton työtä. Tukijäseniä liitolla on noin 3000 ja avun kerrotaan olevan tervetullutta.

– Alueista riippuen on joko paikkakuntakohtaisia osastoja tai maakuntatason organisaatioita, joihin on mahdollista liittyä tukijäseneksi. Tukijäsenenä voi toimia apuna monin tavoin. Oman mielenkiinnon ja mahdollisuuksien mukaan voi olla mukana pyörittämässä yhdistystoimintaa, toimia apuna keräystoiminnassa tai esimerkiksi tarjota kuljetusapua tai ulkoiluttaa sotainvalideja hoitolaitoksissa, Savolainen kertoo.

Sanoma säilyy tulevaisuudessakin 

Liiton toiminnan on suunniteltu jatkuvan sotainvalideista huolehtien 2020-luvun puoliväliin, jonka jälkeen toimintaa jatkaa perinteitä vaaliva Sotainvalidien Perinnejärjestö. Nuoremmalle väestölle sanomana toimii ajatus veljeydestä, jota olisi syytä edelleenkin vaalia.

– Veljesvastuun ajatuksena on ollut, että toimitaan yhdessä tukien heikommin pärjääviä. Tämä korostui yhteiskunnan ollessa hyvin vähävarainen 1940-luvulla. Korona-aikana haetaan taas yhteisvastuuta ja toisten auttamista, joten teema on taas ajankohtainen, Savolainen arvioi.