Sotainvalidien perinnetyö muuttaa muotoaan

Sotainvalidiviikon päätöstä juhlistetaan torstaina 1. syyskuuta Haminassa. Paraikaa käynnissä oleva teemaviikko tulee päättämään vuodesta 1944 alkaneen perinteen.

Neljänkymmenen vuoden ajan tasavallan presidentti julisti sotainvalidiviikon ja sotainvalidien syyskeräyksen avatuksi puhumalla ensin radiossa, sekä televisiossa. Puhe ja syyskeräys jäivät historiaan jo vuonna 2005, nyt on itse teemaviikon vuoro.

Sotainvalidien Veljesliiton pääsihteerin, Markku Honkasalon mukaan syyskeräyksen jäädessä pois ei teemaviikon viettoa enää samalla näkyvyydellä vietetty eri piireissä.

– Olemme nykyisin mukana Sotiemme Veteraanit -keräyksessä, jonka vuoksi emme enää järjestä omaa keräystä. Ajattelimme, että tuomme sotainvalidien panosta sotiemme eteen esille näkyvämmin aina 18. elokuuta, joka on veljesliiton perustamispäivä.

Sotainvalidien äänenä toimiva Sotainvalidien Veljesliitto – Krigsinvalidernas Brödraförbund ry on sotainvalidien itsensä vuonna 1940 perustama yhdistys. Se on vanhin Suomessa toimivista veteraanijärjestöistä.

Suomen sodissa vammautui pysyvästi noin 96 000 henkilöä. Sotainvalidien veljesliiton mukaan tämän vuoden alussa heitä eli vielä 3 170. Vaikka juhlallisuudet tässä muodossa päättyvät jatkaa yhdistys viimeisten jäseniensä huolehtimista 2020-luvun puoliväliin saakka.　 Veteraanijärjestöjen varoilla täydennetään jäsenten valtiolta saamaa tukea. Sotainvalidien Veljesliitto pyrkii erityisesti helpottamaan jäsentensä kotona asumista.

Veljesliiton keskustoimisto sijaitsee Helsingissä, mutta sotainvalidien tukena on 18 itsenäistä sotainvalidipiiriä, jotka kattaa koko Suomen. Yksi piiri toimii myös Ruotsin puolella.

Kelalle tunnustusta yhteistyöstä

Sotainvalidien Veljesliitto luovutti torstaina 18. elokuuta Kultaisen kiekon Kansaneläkelaitokselle. Kiekon vastaanotti Kelan pääjohtaja Liisa Hyssälä.

Kultainen kiekko on alun perin tunnustus, jonka Sotainvalidien Veljesliitto sai tasavallan presidentti Urho Kekkoselta vuonna 1977. Kiekko toimi vuoteen 2006 saakka kannustus- ja tunnustuspalkintona Sotainvalidien jäsenyhdistyksille tai hoitolaitoksille. Ensimmäisen kerran se myönnettiin ulkopuoliselle taholle vuonna 2007.

– Palkinto on kiitos Veljesliiton ja Kelan johdon välisestä hyvästä yhteistyöstä. Valitsimme Kansaneläkelaitoksen kultaisen kiekon saajaksi, koska heillä on tärkeä osa sotainvalidien arjessa. Kelan kautta he saavat ikäihmisille kuuluvan eläkkeen lisäksi muun muassa rintamasotilaseläkelain mukaista rintamalisää, Honkasalo kertoo.

Suomen itsenäisyyden 90-vuotisjuhlavuonna liiton hallitus päätti myöntää Kultaisen kiekon Valtiokonttorille, jolle Tapaturmaviraston tehtävät sotilaslääkäriarkistoa lukuunottamatta siirrettiin vuonna 1996. Valtiokonttori on hoitanut pitkään sotainvalidien asioita.

Vuosina 2008–2015 Kultaisen kiekon vuorollaan on saanut Invalidisäätiö Orton, puolustusvoimat, Finnair Oyj ja sen lentävä henkilökunta, Raha-automaattiyhdistys, sosiaali- ja terveysministeriö, Vanhustyön keskusliitolle,Eduskunnalle ja ruotsalaiselle Kungafonden-säätiölle.