Kenraali Jaakkola: "Sotaa ei ratkaista yksittäisellä mullistavalla aseella eikä yhdessä toimintaympäristössä"

Puolustusvoimain komentaja totesi esitelmässään, että toiveet nopeasta paremmaksi muodostuvasta tulevaisuudesta voivat olla tänään epärealistisia.

– Ukrainan sodan jatkolla ja mahdollisella intensiivivaiheen päättymisellä on merkittävä vaikutus Euroopan turvallisuustilanteeseen ja kansainväliselle järjestelmälle, Puolustusvoimain komentaja, kenraali Janne Jaakkola analysoi Maanpuolustuskurssiyhdistyksen tilaisuudessa.

Hän painotti, että Ukrainan sodan taisteluvaiheen päättyminen, riippumatta siitä milloin ja miten, ei ratkaise Venäjän Euroopalle muodostamaa turvallisuushaastetta. 

Venäjä valmistelee mittavaa reformia, jonka tavoitteena on kasvattaa asevoimien kokoa sekä perustaa uusia joukkoja ja johtoportaita.

– Uudistusten tavoitteena on kasvattaa voimaa [lähialueillamme] moninkertaiseksi ja perustaa prikaatien sijaan 4–5 divisioonaa, armeijakunta ja näiden tukijoukot.

Lisäksi Venäjä on pystynyt sodan aikana kehittämään omia toimintatapojaan ja sotateollista tuotantoaan.

Jaakkola korosti, että Puolustusvoimat seuraa tarkkaan kehitystä Venäjällä ja suhtautuu tilanteeseen analyyttisesti ja rauhallisesti, mutta on valmiudessa myös nopeisiin päätöksiin ja toimintaan.

– Pintakerrosten ristiaallokon sijaan puolustuksessa on katsottava pohjavirtauksia, Jaakkola lausui. 

Oppeja Ukrainasta  

Komentaja totesi, että sodan perusolemus on pysyvä, mutta se, miten aseellista voimaa käytetään konflikteissa, on jatkuvassa muutoksessa. Siihen pohjautuu puolustusjärjestelmän pitkän aikavälinen kehittäminen. 

– Ukrainassa käytävä sota on keskeinen tarkastelukohde, josta pyrimme ammentamaan ymmärrystä. 

Sodankäynti on kehittynyt Ukrainassa erityisesti miehittämättömien järjestelmien osalta. Ennen vuodenvaihdetta Lyptsin taistelussa Ukraina toimeenpani koordinoidun hyökkäyksen venäläisten linnoitettuihin asemiin pelkästään miehittämättömillä laitteilla maasta ja ilmasta. 

– Se lienee virstanpylväs operaatiotaidon alalla. 

Taistelukentän kerroksellisuus on todennäköisesti tullut jäädäkseen, Jaakkola arvioi. Perinteisiä järjestelmiä käytetään rinnakkain uusien kanssa ja ihmisellä on merkittävä tehtävä innovaattorina ja taitavana käyttäjänä. 

– Jos ilmatila onkin sakeana drooneja, tykistön tulella ja liitopommeilla on yhtä ratkaiseva merkitys.
Mitään hopealuotia ei siis Jaakkolan mukaan ole löydettävissä. 

— Sotaa ei ratkaista yksittäisellä mullistavalla aseella eikä yhdessä toimintaympäristössä.

Maanpuolustuskurssiyhdistys tukee valtakunnallisen maanpuolustuskurssin käyneiden jäsentensä mahdollisuutta osallistua turvallisuuspoliittiseen keskusteluun. Kenraali Jaakkola käsitteli puheenvuorossaan Suomen puolustuksen perusteita toimintaympäristön muutoksia vasten. Kuva: Elmeri Lehti

"Luja lukko pohjoisessa"

Jaakkola painotti, että Suomen puolustuksen nelikenttä – vahva kansallinen puolustus, liittokunnan yhteinen puolustus, syvenevä puolustusyhteistyö sekä kokonaisturvallisuuden järjestelyt – ei ole jämähtänyt ja liikkumaton historian muistomerkki.

Eduskunnan käsittelyssä oleva puolustusselonteko kuvaa kattavasti puolustushaarojen ja toimialojen kehittämissuuntia. Niihin kuuluvat Merivoimien Pohjanmaa-luokan monitoimikorvetit sekä Ilmavoimien F-35-monitoimihävittäjät. Maavoimien kehittäminen on puolestaan pitkäkestoinen projekti.

– Maapuolustuksen uudistaminen on mittava kokonaisuus, joka kestää koko 2030-luvun. 

Lisäksi Jaakkola muistutti, että kehittämisessä ei puhuta vain yksittäisistä laveteista, vaan tiedustelun, valvonnan ja tulenkäytön kyvyistä. 

– Olemme toistasataa vuotta korostaneet sotataidossamme ja painottaneet koulutuksessamme suomalaisten olosuhteiden hyväksikäyttöä.

Kalustohankkeemme on suunniteltu ja toimeenpantu jo kolme vuosikymmentä tätä samaa logiikkaa noudattaen, Jaakkola lisäsi. 

Hän totesi, että suomalainen sotataito on perustunut alivoimaisen taktiikkaan, joka on tarkoittanut innovatiivisia ratkaisuja, joilla pyritään haastamaan määrällisesti ylivoimainen vastustaja.

Parhaan lisäarvon Natolle Suomi tuottaa pitämällä kiinni vahvuuksistaan, Jaakkola painotti. Hän totesi, että olemme rakentaneet järjestelmämme oman alueen puolustukseen ja että Suomella on osaamista jaettavana niin suunnitteluun kuin toimeenpanoon liittyen. 

– Turvaa itsesi, niin kykenet auttamaan muita – se on myös liittokunnan artikla 3 johtoajatus.

Jaakkolan mielestä Suomen tulee olla "luja lukko pohjoisessa", joka hoitaa oman osan puolustuksesta uhkaamatta ketään. 

– Maantieteellisestä asemastamme johtuen meidän on ylläpidettävä tasapainoinen puolustusjärjestelmä.

Jaakkola painotti, että asevelvollisuus, laaja koulutettu reservi, yhteiskunnan tuki ja korkea maanpuolustustahto ovat Suomessa säilyttäneet asemansa läpi vuosikymmenten. 

– Ne ovat yhä relevantteja – ehkä enemmän kuin aikoihin. 

Maanpuolustuskurssiyhdistyksen Turvallisuuspolitiikan ilta järjestettiin 26. helmikuuta Helsingin yliopiston juhlasalissa. Komentaja Jaakkolan puhe on katsottavissa yhdistyksen verkkosivuilla.