Sosiaalinen media informaatiovaikuttamisen työkaluna

Modernin informaatiovaikuttamisen tärkein työkalu on sosiaalinen media. Valheellista tietoa voi olla vaikea erottaa sosiaalisesta mediasta.

Informaatiovaikuttaminen on noussut sosiaalisen median ja muuttuneen maailmantilanteen myötä jokaisen ihmisen käsille. Ylen uutisten kehitysosaston Yle News Labin päällikön Jukka Nivan mukaan ihmisten on nykypäivänä vaikea erottaa informaatiovaikuttamista ja disinformaatiota oikeasta tiedosta. 

Informaatiovaikuttamisen tarkoitus on luoda epävarmuutta sitä kohtaan mikä on todellista ja mikä totta. Parhaiten informaatiovaikuttamista torjutaan perusymmäryksellä eli maalaisjärjellä. Niva kertoo, että länsimaissa sosiaalinen media on tärkeä osa informaatiovaikuttamista.

Osaston toimintaan kuuluu myös informaatiovaikuttamisen tutkiminen, Niva kertoo. Yle on tutkinut informaatiovaikuttamista sosiaalisessa mediassa tekoälyyn perustuvan työkalun avulla, joka käy läpi sosiaalisen median sisältöjä. Julkaisujen tutkiminen ja informaatiovaikuttamisen etsiminen onnistuu sosiaalisessa mediassa keneltä tahansa. Laajan läpileikkauksen saaminen ei ilman tekoälyä ole kuitenkaan mahdollista, sillä palveluihin tehdään miljoonia julkaisuja vuorokaudessa.

– Infovaikuttaminen hahmotetaan yleensä hyvin organisoituneena, esimerkiksi täällä on Venäjän joukot ja tuolla suomalaiset ja sitten tulee infovaikuttamista. Informaatiovaikuttaminen sosiaalisessa mediassa toimii, kuitenkin täysin eri tavalla Niva kertoo.

Nuoret ovat lähdekriittisiä

Keski-ikäiset ovat pelänneet miten nuoret erottavat netistä ja sosiaalisesta mediasta oikean tiedon väärästä, kertoo Niva. Hänen mukaansa on kuitenkin paljastunut, että nuoret ovat netissä varsin lähdekriittisiä. Nuoremmat ihmiset haluavat esimerkiksi uutisille enemmän alkuperäislähteitä, Niva kertoo.

– Keski-ikäiset puhuvat siitä, että miten käy meidän nuorisolle. Minä enemmän miettisin sitä miten käy meidän keski-ikäisille, Niva pohtii.

Informaatiovaikuttamisen kohteena Niva olisi enemmän huolissaan vanhemmista ihmisistä. Hänen mukaansa vanhemmat ihmiset eivät erota niin helposti esimerkiksi valeuutista oikeasta julkaisusta. Nykypäivänä on tärkeää muistaa, että netissä olevan kuvan voi muodostaa kuka tahansa pikseleistä. Kuva netissä ei todista enää mitään, Niva kertoo.

– Jos tehdään feikkisivusto, joka näyttää lehden nettisivulta he [vanhemmat ihmiset] uskovat siihen, koska se näyttää lehdeltä, kertoo Niva yhdysvaltalaisesta tutkimuksesta.

Disinformaatiota on vaikea erottaa todesta

Informaatiovaikuttamisen eri käsitteet hämmentävät ihmisiä. Perinteisellä informaatiovaikuttamisella tarkoitetaan Nivan mukaan organisoitua mielipidevaikuttamista. Hänen mukaansa kuitenkin tavallista informaatiovaikuttamista on helpointa torjua, koska vaikuttamisen lähde on tiedossa. 

Vaikeampaa on kuitenkin erottaa disinformaatiota ja misinformaatio oikeasta tiedosta. Niva kertoo, että tällaista vaikuttamista tehdään myös tahattomasti sosiaalisessa mediassa. 

– Otetaan esimerkiksi keksitty väittämä, että Helsingissä kaikki tietyömaat on sitä varten, jotta vaikeutetaan autoilijoiden asemaa. Ja sitten jos minä jaan sen tietämättä, että se ei ole totta, levitän disinformaatiota tietämättäni, antaa Niva esimerkin.

Ihmiset jakavat esimerkiksi sosiaaliseen mediaan mielenkiintoisia vaihtoehtoisia teorioita, jotka voivatkin olla, vaikka Venäjän disinformaatiota. Tässä mielenkiintoiseksi tulee Nivan mukaan julkaisijan vastuu tiedon levittämisestä.

Medialla on tärkeä rooli informaatiovaikuttamisen torjunnassa

Niva arvelee, että luotettaviksi tunnistettavien medioiden rooli tulee lähitulevaisuudessa nousemaan yhä tärkeämpään rooliin informaatiovaikuttamisen torjunnassa. Kuitenkin esille nousee, että yhä harvempi nuori lukee uutisia puhelimen uutissovelluksien kautta. Nivan mukaan tutkimuksissa nousee esille, että tietoa tulee yhä enemmissä määrin nuorille esimerkiksi Instagramin ja Tiktokin välityksellä.

– Alle 29-vuotiaista yhä harvempi lataa kännykkäänsä useita uusia uutisapseja, koska se kännykkä on täynnä esimerkiksi valokuvia, jolloin tietoa saadaan yhä enemmän somesta, pohtii Niva.

Median on myös tärkeä tarjota uutisilleen alkuperäislähteitä. Niva kertoo, että asiakastutkimuksissa etenkin nuoret alle 30-vuotiaat kaipaavat uutisille alkuperäislähteitä. Internet aikakautena esimerkiksi ukrainankielisen tiedotteen kääntäminen onnistuu minuuteissa.

– Se mikä minusta nuorissa on hieno juttu on se, että haetaan aina sitä alkuperäislähdettä, Niva kehuu.

Somealustat suosivat informaatiovaikuttamista

Sosiaalisen median algoritmit valitsevat julkaisuista Nivan mukaan suosittuja julkaisua ihmisten etusivuille. Suosittuja postauksia valitseva tekoäly ei tarkista julkaisuista faktoja vaan somessa leviävät julkaisut saattavat pitää sisällään virheellistä tietoa, Niva kertoo.

– Twitter on aina suosinut provokaatioita, eli jos viittaat jotain provokatiivista ja hirveästi jengiä kommentoi re-twiittaa ja tykkää siitä se ei tarkoita sitä että postaus on hyvä.

Lähdekriittisyys sosiaalisessa mediassa on vaikeaa. Instagramin ja Tiktokin tapaisilla somealustoilla jaettavien lyhyt videoiden faktoja on vaikeampi tarkistaa, kuin fyysistä tekstistä, Niva kertoo. Twitterin kaltaisilla alustoilla, joissa julkaisut tehdään pitkälti tekstimuodossa on faktantarkistus helpompaa

– Jos on vain joku hyvä bilevideo Tiktokissa ja jossain sivulauseessa on joku väite niin se on paljon vaikeampi olla lähdekriittinen sille, antaa Niva esimerkin.