Sosiaali- ja terveydenhuolto on jatkuvassa valmiudessa

Sosiaali- ja terveysalan valmiuskurssilla Tuusulassa paneuduttiin pandemian ohella muun muassa kyber- ja terrori-iskuihin sekä voimahuollon häiriöihin.

Sosiaali- ja terveysministeriön valmiusyksikkö järjesti 20.-22. lokakuuta valtakunnallisen valmiuskurssin yhteistyössä Puolustusvoimien lääkintähuollon kanssa. Kurssi liittyy Valtioneuvoston asettaman Poikkeusolojen sosiaali- ja terveydenhuollon neuvottelukunnan työhön. Kurssi järjestettiin sosiaali- ja terveydenhuollon johdolle ensimmäisen kerran syksyllä vuonna 2019. Viime viikon kurssi oli toinen laatuaan. 

– Valmiuskurssin tavoitteena on lisätä sosiaali- ja terveydenhuollon ylimmän johdon, alan operatiivisen johtotason sekä poikkeusolojen toiminnassa keskeisten viranomaistahojen edustajien yhteistä ymmärrystä normaaliolojen valmiudesta, ja varautumisesta häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin, kertoo valmiuskurssin johtaja professori Matti Lehto. 

Kurssille osallistuvien verkostoituminen mahdollistaa Lehdon mukaan valtakunnallisen yhteistyön ja toimivan johtamisjärjestelmän häiriö- sekä poikkeustilanteissa. 

Valmiuskurssit keskittyvät kulloinkin pinnalla oleviin kansallisen riskinarvion riskeihin. Tällä hetkellä keskeisimpiä aiheita ovat muun muassa pandemia, kyber- ja terroristi-iskut sekä voimahuollon häiriöt.

Valmiuskurssin juuret ulottuvat vuoteen 2007 

– Vuonna 2007 Puolustusvoimat lopetti kaikkien keskussotilassairaaloidensa toiminnan, ja ryhtyi valmistelemaan kumppanuussopimuksia sairaanhoitopiirien kanssa, Lehto vastaa. 

Sinä aikana Pirkanmaan sairaanhoitopiirin ja Tampereen yliopistollisen sairaalan johtajaylilääkärinä toiminut Lehto kertoo huomanneensa puutteita valtakunnalisessa kouluttautumisjärjestelmässä. Vuonna 2018 hän sopi Puolustusvoimien sekä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa ryhtyvänsä suunnittelemaan tulevaa valmiuskurssia. 

Sosiaali- ja terveysala on Lehdon mukaan jatkuvassa valmiudessa tartuntatautien ja epidemioiden suhteen. Tartuntatautilaki ohjaa käytännön menettelyjä valmiuteen liittyen. Sosiaali- ja terveysministeriö ohjaa valtakunnallisia toimia toimintavalmiuden ylläpitämiseksi. 

– Tähän osallistuvat kaikki sairaanhoitopiirit, kuntien ylläpitämä perusterveydenhuolto ja ennen kaikkea myös THL, joka ylläpitää ajankohtaisia tautien esiintyvyyslukuja ja tilastoja hoitotoimien parhaaksi mahdolliseksi kohdentamiseksi, Lehto mainitsee.  

Suomen terveydenhuollon ammattilaiset ovat saaneet runsaasti kokemusta epidemia- ja kriisitilanteissa toimimisesta viime vuosien ajan vallinneesta pandemiasta. Nykyisin sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset kykenevät reagoimaan pandemiatilanteiden lisäksi nopeasti myös kriisi- sekä sotaolosuhteisiin. 

– Sairaanhoitopiirit, Puolustusvoimat sekä sosiaali- ja terveysministeriö ovat valmistelleet suunnitelmia huolellisesti, professori Lehto toteaa. 

– Erityisesti tilannekuvan keräämiseen ja sen jakamiseen liittyvät menettelyt sekä tekniset valmiudet on saatu toimintavalmiiksi. Niitä käytetään myös normaalioloissa, jotta ne ovat käytettävissä normaaliajan häiriötilanteissa ja siirryttäessä poikkeusoloihin. 

Kolme päivää kestänyt valmiuskurssi sujui Lehdon mukaan hyvin. 

– Kehityskohteita käydään läpi parin viikon päästä kun kaikki kerätyt palautteet on analysoitu. Jo ennen niiden läpikäyntiä vaikuttaa siltä, että seuraavan kurssin rakenne ja sisältörunko tulee olemaan varsin samanlainen, kuin nyt pidetyllä kurssilla, professori Lehto toteaa.