Sodanajan joukkorakenne on tärkein

Keskustelu asevelvollisuudesta ryöpsähtää aina silloin tällöin julkisuudessa. Viime aikoina on keskusteltu esimerkiksi järjestelmän tasa-arvoisuudesta, kutsunnoista ja kansalaispalveluksesta. Samaan aikaan nykyisen järjestelmän kannatus on pysynyt vankkumattomana. Noin neljä viidestä suomalaisesta on tyytyväinen siihen.

Puolustusvoimain komentaja, kenraali Jarmo Lindberg pitää hyvänä sitä, että asevelvollisuudesta keskustellaan.

– Keskustelun avulla lisääntyy tieto puolustusvoimien toiminnasta. Suomessa on perustuslaissa yleinen maanpuolustusvelvollisuus kaikille kansalaisille. Itse kukin on velvoitettu toimimaan maanpuolustuksessa oman osaamisensa mukaisesti.

Lindberg muistuttaa, että suomalaisen asevelvollisuuden tärkein tehtävä on tuottaa puolustusvoimille riittävät joukot sotaan varautumiseen.

– Meille on tärkeää, että järjestelmä tuottaa sodanajan joukkorakenteen joukot. Nykyinen asevelvollisuusjärjestelmä toimii tässä hyvin. Jos järjestelmää halutaan muuttaa, on oleellista että vaihtoehtoinen malli tuottaa riittävän volyymin, Lindberg sanoo.

Vuonna 2015 voimaan tulleen puolustusvoimauudistuksen yhteydessä sijoitettujen reserviläisten määrää pienennettiin mutta se on edelleen kansainvälisessä vertailussa suuri, ja viime vuosina määrä on jälleen kasvanut.

– Koulutustarpeemme ei ole ainakaan vähenemään päin. Tämän hallituksen aikana sodanajan vahvuus on noussut 230 000:sta 280 000:een. Suomen rakenne on suurempi kuin muiden Pohjoismaiden yhteensä. Koulutusmäärä tulisi turvata, Lindberg toteaa.

Lindbergin mielestä kutsuntoja on yhä mahdollista kehittää.

– Kutsuntoja kannattaa ilman muuta kehittää ja sitä olemme tehneetkin. Tietojärjestelmien parempi hyödyntäminen mahdollistaa, että kutsunnanalaisten toiveet ja osaaminen otetaan paremmin huomioon.

Lakisääteinen asevelvollisuus koskee vain miehiä ja antaa naisille mahdollisuuden osallistua vapaaehtoisesti. Mikäli kutsunnat laajennettaisiin pakollisiksi naisille esimerkiksi kansanterveydellisiin syihin vedoten, Lindberg kysyy tuleeko puolustusvoimien edelleen järjestää ne.

– Lakisääteisesti kutsunnoissa katsotaan asevelvollisen palveluskelpoisuus ja mihin ohjataan palvelukseen. Jos kutsuntoja laajennetaan kutsumalla mukaan väkeä, joka ei ole tulossa suorittamaan asevelvollisuutta, on kysyttävä, ketä se palvelee. Ja jos se ei ole asepalvelusta varten, onko se puolustusvoimien järjestettävä asia. Halutaanko muualla yhteiskunnassa, että puolustusvoimat on äänessä, jos kyseessä on yleiskutsunta? Esitetyt vaihtoehdot kansalaispalveluksesta ovat toistaiseksi kovin epämääräisiä asian tärkeys huomioiden, kenraali Lindberg pohdiskelee.

Naisten lisääntyneestä kiinnostuksesta vapaaehtoiseen asepalvelukseen huolimatta varuskunnissa on yhä tilaa naisille.

– Vapaaehtoiseen asepalvelukseen hakijoiden määrä on kaksinkertaistunut noin viiden vuoden aikana. Tänä vuonna siihen haki ensimmäisen kerran yli 1 500 naista. Kaikki hakeneet eivät tosin tule palvelukseen. Puolustusvoimauudistuksessa mitoitettiin aika tarkasti varuskuntarakenne nähtävissä olevaan koulutusvolyymiin. Jos tulisi räjähdysmäinen piikki naishakijoiden määrässä, kasarmi- ja koulutuskapasiteetti tulee vastaan. Jos nousu jatkuu tämän kaltaisena, saamme toistaiseksi kaikki mahtumaan, Lindberg lupaa.

Puolustusvoimain komentaja arvioi, ettei suomalaista puolustuspolitiikkaa välttämättä tunneta ulkomailla. Hän piti Sälenin turvallisuuspoliittisessa konferenssissa reilu kaksi vuotta sitten esitelmän Suomen turvallisuuspoliittisesta ratkaisusta. Tähän niin kutsuttuun Suomen malliin hän tiivistää puolustuksen peruselementit: yleinen asevelvollisuus, kokonaisturvallisuuden malli, laaja reservi, kärkisuorituskyvyt ja kansainvälinen monen- sekä kahdenvälinen yhteistyö.

– Kun ulkomaalaiset korkeat vieraat käyvät harjoituksissamme, he ovat vakuuttuneita osaamisesta. He ihmettelevät miten on mahdollista, että nuoret oppivat monimutkaisia asejärjestelmiä niin nopeasti ja pystyvät toimimaan ryhmässä. Tässä taustalla on suomalaisten hyvä koulutustaso, yleinen tekninen osaaminen ja ryhmätyötaidot. Tämän takia viemme vieraat pääkaupungista metsiin harjoitusalueille katsomaan asevelvollisuuden tuotetta, Jarmo Lindberg selvittää.

Tänä vuonna puolustusvoimat juhlii satavuotissyntymäpäiviään. Usein puolustusvoimien historiaa käsitellään sotien kautta. Sodat ovat olleet puolustusvoimille käännekohtia, mutta sataan vuoteen on mahtunut paljon muutakin historiaa. Lippujuhlan päivänä julkaistaan puolustusvoimien historiikki. Kenraali Lindbergin mukaan sadassa vuodessa on muuttunut paljon mutta ei kaikki:

– Sadassa vuodessa olemme varustautuneet ja kehittäneet toimintaa rauhan takaamiseksi ja esimerkiksi varuskuntaverkosto on muuttunut, mutta puolustusvoimien perustehtävä on sama. Suomen sotilaallinen puolustus eli ykköstehtävä ei ole muuttunut mihinkään.

Viimeisin suuri mullistus eli puolustusvoimauudistus oli mittakaavaltaan merkittävä, jollaista ei viime vuosikymmeninä ole ollut.

– Voi sanoa, että se meni menneeseen maailmaan, sillä uudistuksesta päättämisen jälkeen muuttui Euroopan turvallisuuspoliittinen tilanne, ja sotilaallinen toiminta on lisääntynyt voimakkaasti Suomen ympäristössä. Olemme reagoineet tähän säätämällä tiedustelu- ja valvontajärjestelmien valmiutta. Alueellisen koskemattomuuden turvaavia yksiköitä on jouduttu työllistämään kohtuullisen paljon viime aikoina, eikä muutosta ole näkyvissä. Vilkas toiminta Suomen ympärillä tulee jatkumaan. Tämänkaltaiseen aktiiviseen toimintaan ja varustautumiseen näyttää olevan rahoitukset olemassa jo naapurimaissa.

Satavuotisjuhlallisuudet pitävät myös puolustusvoimain komentajan kiireisenä.

– Viime vuonna osallistuin virkani puolesta useisiin itsenäisyyden satavuotistapahtumiin. Tämä vuosi käynnistyi juhlaseminaarilla ja konsertilla tammikuussa. Juhlavuoden teema on "maanpuolustus kuuluu kaikille". Sen mukaisesti tapahtumia on paljon ympäri Suomea, yhteensä noin 120. Lippujuhlan päivän valtakunnallinen paraati Seinäjoella on minulle yksi merkittävimmistä, olen siellä itse vastaanottamassa paraatia, Lindberg tuumii.