Siviilityöntekijöiden vakuutusturva heikkenee
Uusi työtapaturma- ja ammattitautilaki heikentää puolustusvoimien siviilityöntekijöiden vakuutusturvaa työpaikkaliikunnan osalta.
Puolustusvoimilla on tällä hetkellä töissä noin 4 200 siviilityöntekijää. Eduskunta päätti laista, joka koskee kaikkia suomalaisia työntekijöitä. Laki astui voimaan tammikuussa 2016.
Lain myötä puolustusvoimien työntekijä, jolla ei ole velvoitetta fyysisen kunnon ylläpitoon työajalla, ei enää ole kuntoliikunnan osalta lakisääteisen tapaturmaturvan piirissä. Sotilashenkilöstöä koskee viranomaisen määräykseen perustuva fyysisen kunnon ylläpitovelvollisuus, joten heille sattuneet tapaturmat ovat korvauksen piirissä.
– Uusi laki muuttaa tilannetta niin, että nyt jää joukko, joka ei tältä osin kuulu lain piirin. Sellaisia ovat esimerkiksi toimistötyöntekijät, joilla ei ole työnsä puolesta fyysisen kunnon vaatimuksia, Pääesikunnan liikuntasuunnittelija Kai Pihlainen selventää.
Jos tapaturma sattuu työnantajan mahdollistamassa viikkoliikunnassa, eikä työntekijällä ole kunnon ylläpitovelvoitetta, hän ei ole vakuutuksen alainen. Kyse on siis kuntoliikunnan ja virkistyspäivätoiminnan erosta. Jos loukkaantuminen tapahtuu virkistysliikunnassa, joka on ohjattua toimintaa, vakuutus kattaa tapaturman. Joidenkin uudistusten, kuten kuntoutusrahan, osalta uusi laki on parannus vanhaan verrattuna.
Valtiokonttori korvaa tapaturmavahingot valtionhallinnon työntekijöille. Valtiokonttorin korvausasiantuntija Sanna Länkelän mukaan liikuntamuoto vaikuttaa tapaturman korvattavuuteen.
– Jos on yksittäinen tunti liikuntaa, ei siviilityöntekijä ole silloin vakuutuksen alainen. Jos on koko päivän oleva virkistyspäivä-nimellä oleva tapahtuma, kattaa vakuutus esimerkiksi jalkapallossa sattuneen tapaturman.
Eriarvoistaako laki?
Vanhan lain aikana siviilityöntekijöiden viikkoliikuntatapaturmia korvattiin. Perusteluna oli heidän kuulumisensa kriisinajan organisaatioon. Valtiokonttorin toimialajohtaja Jyri Tapper kertoo, että aiemmin tapaturmia korvattiin puolustusvoimien ja Valtiokonttorin välisen sopimuksen perusteella.
– Työajalla tapahtunut kuntoliikunta on aiemmin katsottu työksi ammateissa, joihin sisältyy velvoittava fyysisen kunnon ylläpitovelvollisuus. Sellaisia ammatteja ovat esimerkiksi sotilas ja poliisi, Tapper taustoittaa.
Pihlainen tuumii, että jos siviilityöntekijä loukkaantuu esimerkiksi viikkoliikunnassa, niin on eriarvoisessa asemassa sotilaihin verrattuna.
Puolustusvoimien työterveyshuollon ylilääkäri Eeva-Maija Kallioniemi kertoo, että lakimuutos tietyllä tapaa eriarvoistaa siviilejä. Hän muistuttaa kuitenkin sotilaiden vahvemman fyysisen kunnon vaatimuksista, mikä näkyy puolestaan sotilaiden matalammassa eläkeiässä.
Panostus työpaikkaliikuntaan säilyy
Puolustusvoimat on pitänyt tärkeänä, että sen työntekijöillä on mahdollisuus kuntonsa ylläpitoon. Työviikon aikana on mahdollisuus viikkoliikuntaan kahden tunnin verran. Uusi laki kuitenkin laskee pienen varjon työpaikkaliikunnan päälle.
Kallioniemi perustelee viikkoliikuntamahdollisuuden tärkeyttä sillä, että myös siviilityöntekijöiden täytyy olla hyvässä kunnossa ja pystyä aktiiviseen toimintaan kriisitilanteessa.
– En usko, että laki vaikuttaa viikkoliikunta-aktiivisuuteen. Ne jotka ovat aiemminkin liikkuneet aktiivisesti, liikkuvat varmasti jatkossakin, Kallioniemi sanoo.
Pihlainen kertoo, että puolustusvoimat ei ole muuttamassa viikkoliikuntamahdollisuutta. Työnantajan rooli nähdään yhä tärkeänä: henkilöstöstrategiassa on mainittu fyysisen toimintakyvyn ja työhyvinvoinnin merkitys sekä liikunnan yhteys näihin tekijöihin on tunnistettu.
– Päätehtävämme on tällä hetkellä selvittää, miten pystymme vaikuttamaan siihen, että liikunta-aktiivisuudessa ei tapahdu negatiivista muutosta uuden lain vuoksi, Pihlainen vastaa.
Vaikutus aktiivisuuteen saadaan selville vasta kokemusten kautta. Pihlainen korostaa puolustusvoimille olevan tärkeää, että kaikki sen henkilöstöryhmät ovat liikunnallisesti aktiivisia. Viikkoliikunnan mahdollistaminen on samalla liikunnallisen elämäntavan markkinointia.
