Siviilikriisinhallinnan sihteeristötehtävistä halutaan myös perheellisen ammatti

Siviilikriisinhallintaa koskevat lait ovat menossa remonttiin. Hallituksen esittämän lakiuudistuksen tavoitteena on saada kriisinhallintatehtävät sopimaan myös perheellisille rahallisten korvausten avulla. Laki tulisi voimaan ensi vuoden alussa.

Sotilaallinen kriisinhallinta on yksi puolustusvoimien lakisääteisistä tehtävistä. Suomi voi osallistua kriisinhallintatehtäviin, mikäli se palauttaa, tai ainakin turvaa kansainvälistä rauhaa ja turvallisuutta. Tehtäviin osallistutaan myös erilaisten, kansainvälisten järjestöjen kautta.

Suomi vaikuttaa siviilikriisinhallinnassa esimerkiksi EU:n, YK:n ja Etyjin operaatioissa. Myös EU:n ja kansainvälisten järjestöjen tehtävissä ympäri maailmaa, eri kaupungeissa ja maissa toimii suomalaisia asiantuntijoita.

Tällä hetkellä 17 suomalaista on sihteeristötehtävissä ympäri maailmaa, joista vain muutamalla on lapsia mukanaan. Sisäministeriön johtava asiantuntija Tapio Puurunen huomauttaa, että tehtäviin sopivat osaajat saattavat olla perheellisiä, joka saa heidät epäröimään esimerkiksi ulkomaille muuton taloudellisia kustannuksia.

– Aikaisemmin korvauksia esimerkiksi paikallisten koulujen lukukausimaksuista ja päivähoidosta ei ole maksettu, mutta nykyisen lakimuutoksen jälkeen ne maksettaisiin sellaisille asiantuntijoille, joilla lapsia on, Puurunen taustoittaa.

Myöskin palkan päälle maksettavista olosuhdekorvauksista ollaan tekemässä paikkakuntasidonnaisia jotta se vastaisi enemmän paikallista hintatasoa. Aikaisemmin jokainen sihteeristössä työskentelevä on saanut samaa, kiinteää olosuhdekorvausta riippumatta missä kaupungissa työskentelee. Elinkustannukset kaupunkien välillä voivat kuitenkin olla hyvin erilaisia.

– Kaupunkien välillä tiedetään olevan suuria eroja hintatasoissa. Voidaan verrata vaikka Sveitsin Geneveä ja Latvian Riikaa, Puurunen valottaa.

Esimerkkinä mainittujen Sveitsin ja Latvian väliset tuloerot, ja täten myös hintatasoerot, ovat järisyttäviä. Palkansaajien tutkimuslaitoksen mukaan Sveitsissä keskimääräinen kuukausiansio on yli 6200 euroa, kun taas Latviassa vastaava summa on 653 euroa. On siis selvää, että yhtä isolla palkkapussilla elää leveästi Latviassa, mutta ei Sveitsissä.

Sisäministeriön johtava asiantuntija kuitenkin korostaa, että jatkossa maksettavat päivähoito, koulutus- ja asuntokorvaukset eivät ole könttäsummia, vaan niitä haetaan erikseen – korvauksen saa ainoastaan toteutuneita kuluja vastaan. Esimerkiksi asuntokorvauksesta vähennetään omavastuuosuus ja korvaukselle asetetaan katto.

Myöskin kriisinhallintakeskus tulisi hallinnollisesti siirtymään sisäministeriön yhteyteen. Jatkossa sisäministeriö tulee järjestämään sille hallinto- ja tukipalvelut. Aikaisemmin keskus on toiminut Kuopiossa pelastusopiston yhtenä yksikkönä, mutta hallinto on päätetty eriyttää, sillä niiden ydintehtävät poikkeavat toisistaan paljon.

– Konkreettisena esimerkkinä voidaan myös mainita, että kriisinhallintakeskuksen henkilöstö on samassa palkkausjärjestelmässä kuin pelastusopiston henkilöt. Siinä järjestelmässä, toisin kuin ministeriön palkkausjärjestelmässä, ei oteta esimerkiksi kielitaitoa ja kansainvälistä kokemusta samalla painoarvolla huomioon. Keskuksen henkilöstö on kuitenkin jatkuvasti yhteydessä ulkomaille, Puurunen huomioi.