.jpg/a1aa4a09-c90b-2cfc-587c-71053873b5fa?t=1606119686699)
Sitran yliasiamies Jyrki Katainen tunnetaan lukuisista tehtävistään politiikan saralla. Puoluejohtajuus, pääministeriys ja EU-komissaarius on koettu, mutta harva tietää, että Katainen taitaa myös kulinarismin salat. Nuorena keittiömestarin urasta haaveillut Katainen kertoo ruuanlaiton olevan edelleen lähellä sydäntään. Kysyttäessä bravuuria hän vastaa riistan.
– Syön paljon riistaa, ja sen laittamisessa minua kiehtoo eniten, mitä uutta voin kokeilla kokatessani sitä.
Lapsuutensa ja nuoruutensa Siilinjärvellä viettänyt Katainen on pienestä pitäen ollut kiinnostunut yhteisiin asioihin vaikuttamisesta. Aktiivisuus alkoi alakouluikäisenä, jolloin hän osallistui koulun näytelmiin Josefina tai joulupukkina, ja jatkui yläkoulussa ja lukiossa rippikoulujen isosena ja lukion luottamusoppilaana. Myös työnteon merkitys hahmottui Kataiselle kouluiässä.
– Menin aika nuorena viikonloppu- ja kesätöihin. Olin K-kaupoissa lihatiskillä ja pidin työntekoa jo silloin suuressa arvossa. Työssä oli parasta, kun lihamestarit opettivat minulle lihan paloittelua, sillä se kiinnosti minua hirveästi, Katainen muistelee.
Ylioppilaaksi kirjoitettuaan Katainen pääsi Tampereelle opiskelemaan valtio-oppia, ja opiskeluiden aikana kiinnostus politiikkaan syveni. Hän toimi Kokoomusnuorten varapuheenjohtajana opiskeluaikanaan ja yhteiskuntatieteiden maisteriksi valmistuttuaan siirtyi Euroopan oikeistonuorten varapuheenjohtajaksi. Eurooppamielisyys on kantanut Kataista nuoresta pitäen, sillä hän kertoo aina olleensa kiinnostunut Euroopasta ja EU:n kehittämisestä.
Pääministerin tehtävästä Kataisella jäi mieleen erityisesti työn kiehtovuus ja hektisyys. Kokouksia saattoi olla toistakymmentä päivässä, jokainen toisistaan poikkeavien teemojen ympärillä. Saman päivän aikana saattoi olla Syyrian kriisiin liittyvä kokous, jonka jälkeen tapaaminen yliopistojen rehtoreiden kanssa ja sitten puhelu Saksan liittokansleri Angela Merkelille.
– Monesti sanotaan, että pääministeri on Suomen parhaiten informoitu ihminen, ja kyllä se niin on. Silloin suurin haaste on siinä, että pystyisi kaikesta tulvivasta tiedosta huolimatta pitämään mielen ja ajatukset tulevaisuudessa eikä uppoutuisi siihen päiväkohtaiseen kiireeseen liiaksi, Katainen pohtii.
Kataisen mukaan kiireellisen työn seurauksena pääministerin täytyy jatkuvasti käydä läpi erilaisia kriisejä, jotka ovat joko toisten aiheuttamia, tai joissa itse on osapuolena. Yksi suurimmista kriiseistä Kataisen hallituksen aikaan oli Krimin miehitys, ja sillä oli väistämättä vaikutus myös hänen mielipiteeseensä siitä, miten eurooppalaista puolustusta tulisi käsitellä.
– Krimin miehitys oli ensimmäinen kerta pitkään aikaan, kun Venäjä osoitti kykynsä ja halunsa toimia sotilaallisesti. Tämä oli tietysti meille kaikille muistutus siitä, että Venäjällä todella on halukkuutta toimia näin.
Jyrki Katainen kertoo politiikan olleen hänelle elämäntapa. – Olen saanut tehdä työtä jolla on merkitystä ja olen siitä kiitollinen. (Kuva: Vesa Moilanen)
Krimin miehityksen lisäksi EU:n yhtenäisyyttä ja vakautta on yritetty horjuttaa myös muilla keinoin, esimerkiksi sekaantumalla EU:n jäsenvaltioiden kansanäänestyksiin ja vaaleihin. Hän korostaa, että nähdyt asiat ovat vahvistaneet hänen mielessään sekä laajemmin EU:ssa sitä, että meidän pitää pystyä parempaan yhteistoimintaan ja puolustautumaan tällaisilta aggressioilta.
– Toiset sanovat, että EU on heikko Venäjän edessä. Olen sitten aina kysynyt, että oletteko sitä mieltä, että EU:n olisi pitänyt lähteä sotaan Ukrainaan ja käyttämään sotilaallista voimaa. Siihen ei tietenkään kukaan ole valmis, enkä usko, että EU:sta tällaista sotilaallista liittoumaa ainakaan ihan heti on syntymässä, mutta kyllä meidän pitää pystyä itseämme puolustamaan yhteistyössä Naton kanssa. Oli kyse sitten hybridivaikuttamisesta tai ihan perinteisestä sotilaallisesta toiminnasta, Katainen toteaa.
Kataisen toimiessa vielä EU-komission varapuheenjohtajana hän linjasi Turun Eurooppa-foorumissa, että seuraavan komission ensisijainen tehtävä tulee olla turvallisuuden lisääminen, joka tapahtuu niin puolustusyhteistyön kuin sisäisen turvallisuudenkin kautta. Hän pitää lausuntoa edelleen ajankohtaisena ja tärkeänä.
– Korona-aikana on nähty sellaisia viitteitä turvallisuuteen ja vakauteen vaikuttamisesta, jotka entisestään vahvistavat meidän puolutus- ja turvallisuustyömme merkitystä. Esimerkiksi kyber- ja manipulaatiovaikuttamisyrityksillä on pyritty horjuttamaan jo koronan vuoksi epävakaassa tilassa olevia maita, ja sen takia EU:lta odotetaan kykyä pystyä toimimaan siellä, missä Nato ei ole paras instrumentti.
Sitran rooli puolustustutkimuksessa on Kataisen mukaan rajallinen, mutta sen sijaan Sitran toimenkuvaan kuuluu laajan turvallisuuskäsitteen edistäminen. Sitra on ollut viimeaikoina mukana perustamassa yhteistyöverkostoa, johon kuuluu puolustusministeriö, ulkoasiainministeriö, sisäministeriö ja Huoltovarmuuskeskus. Verkoston pyrkimyksenä on ennakoida tulevia kriisejä ja ylipäätään yhteiskunnan kehittämistä.
– Sitra on tulevaisuustalo, jossa ennakointi ja tulevaisuuden arviointi on keskeinen osa työtämme. Olimme tässä hankkeessa saattamassa näitä tahoja yhteen, jotta viranomaiset voisivat nähdä kulman taakse ja ennakoida, minkälaisia uhkakuvia ja riskejä syntyy erilaisista kehityksistä. Emme kuitenkaan ole enää siinä mukana, koska lähdemme pois kuvasta, kun homma alkaa toimimaan.
Katainen mainitsee Sitran tämän hetken kolmeksi keskeisimmäksi tavoitteeksi luontokadon ehkäisemisen, datatalouden pelisääntöjen ratkaisemisen ja demokratian edistämisen digitaaliajassa. Mitä nämä sitten tarkoittavat käytännössä?
– Meillä valmistui eilettäin uusi strategia, jossa määritellään kolme teemaa, joiden ympärillä työmme tulee pyörimään. Ensimmäisenä on ilmastoratkaisut ja luonnon monimuotoisuuden edistäminen. Ilmasto-ongelmahan on hyvin laajasti tiedossa, ja sen eteen on tehty paljon toimenpiteitä, mutta vähemmän keskusteltu aihe on biodiversiteetin katoaminen. Eliölajit vähenevät koko ajan ihan meidän oman toimintamme seurauksena, hyvänä esimerkkinä mehiläiset, eikä voi syyttää kuin meitä suomalaisia, Katainen kertoo.
Tämä teema tulee olemaan Sitran toiminnan keskiössä, ja siitä tulee Kataisen mukaan viiden vuoden kuluessa yhtä merkittävä kysymys kuin ilmastonmuutoksesta.
– Jokaisella eliölajilla on tarkoituksensa, kuten olemme koulussa oppineet. Tarvitsemme uusia toimia. Esimerkiksi kaupunkisuunnittelussa voisi ottaa huomioon luonnon monimuotoisuuden vaalimisen.
– En ole koskaan nähnyt työtäni menestyksen kannalta, olen vain saanut elämässäni paikkoja, joissa olen voinut antaa itsestäni paljon, Katainen sanoo. (Kuva: Peetu Oksanen)
Datatalouden lainalaisuudet ovat myös ajankohtainen aihe, sillä Googlen, Facebookin ja Amazonin kaltaisten teknologiajättien sanellessa ihmisille datankäytön pelisäännöt on tärkeää yrittää luoda kestävämpiä tapoja käyttää dataa.
– Meidän täytyy ratkaista, miten demokraattisesti voidaan säädellä datankäyttöä luottamuksen lisäämiseksi ja väärinkäytösten vähentämiseksi.
Demokratian edistäminen on kolmantena Sitran kehityslistalla. Katainen kertoo, että seuraavaksi aletaan keskittymään esimerkiksi siihen, miten osallisuutta voitaisiin lisätä demokratian saralla ja millä tavoin demokratiaan osallistuminen voisi olla mielekkäämpää. Osallistaminen voisi tapahtua esimerkiksi teknologiaa hyödyntäen, ja samalla voitaisiin kartoittaa, mitä riskejä teknologia tuo demokratiaan.
– Teknologia lisää vihapuhetta sekä valeuutisten leviämistä, ja sitä kautta epävakautta. Sen lisäksi on myös nähty algoritmivaikuttamista, joka tarkoittaa käytännössä sitä, että maksamalla saa oman viestinsä esiin, ja se voi lisätä vihapuhetta ja valeuutisointia.
Katainen oli EU-komissaarina Brysselissä vuosina 2014–2019 ja sinä aikana Suomen keskusteluilmapiiri ehti muuttua hyvinkin radikaalisti.
– Olen joskus sanonut, että olin viimeinen niin sanottu ''vanhan ajan pääministeri'' siinä mielessä, että erosin vuonna 2014, ja silloin tämä uhkaileva ja aggressiivinen keskustelu oli vasta alkamaisillaan. Valitettavasti se on kehittynyt sen jälkeen huonoon suuntaan.
– Jos maat jaetaan tunne- ja järkimaihin, Suomihan sijoittuu järkimaihin. Jos maat jaetaan impulsiivisiin ja maltillisiin, Suomi kuuluu ehdottomasti maltillisiin, ja jos maat jaetaan hyvin koulutettuihin ja huonosti koulutettuihin, Suomi menee hyvin koulutettuihin. Olen miettinyt monesti, miten voi olla mahdollista, että hyvin koulutettu, maltillinen järkikansa muuttuu yhtäkkiä sellaiseksi, jossa kanssaihmistä ei kunnioiteta? Hyvät käytöstavat eivät olekaan enää meille niin tärkeä arvo kuin ennen.
Katainen sanoo pistävänsä puheen pitkälti aikuisten ihmisten piikkiin, sillä jos seuraa keskustelua esimerkiksi viestintäsovellus Twitterissä, monet vihapuheeksi laskettavat viestit ovat nimenomaan aikuisten kirjoittamia.
– Kyllä siellä on todella paljon sellaisia aikuisilta ihmisiltä lähtöisin olevia viestejä, joita en ikinä hyväksyisi omilta lapsiltani, Katainen pohtii.
Katainen jäi pois politiikasta vuoden 2019 lopussa siirtyessään Sitran yliasiamieheksi, jolloin myös hänen henkilökohtainen elämänsä koki muutoksen. Sekä työnkuvan muuttuminen että korona ovat vaikuttaneet matkustamisen vähentymiseen, joka on ollut jopa suotava käänne hänen elämässään.
– Komissiossa ollessani olin tottunut siihen, että joka viikko olin jossakin muualla kuin Belgiassa. Parhaimmillaan saatoin käydä kolmessa eri maassa enkä laskenutkaan enää siinä vaiheessa Euroopan sisäistä matkaamista ulkomailla käymiseksi.
Katainen kertoo, ettei ole elänyt niin sanottua ''seesteistä elämää'' Suomessa viiteentoista vuoteen.
– Brysseliä edeltävät kymmenen vuotta elämässäni olivat sumuista aikaa johtuen kiivasrytmisestä työstä ja nuoren lapsiperheen arjesta. Nyt on ensimmäistä kertaa niin, että 11- ja 15-vuotiaat lapset alkavat olla jo niin isoja, että he ovat melko omatoimisia. Työstä johtuva stressikin on hellittänyt, ja aikaa on jäänyt myös harrastuksille.
Katainen kertoo tänä syksynä metsästäneensä enemmän kuin koskaan, pelanneensa tennistä ja viettäneensä aikaa perheen kanssa. Ehkäpä kalenteriin on jäänyt sijaa kokkaamisellekin.
