Sitran Kosonen kiitteli johtamisesta 100-vuotiasta Pääesikuntaa

Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Sitran yliasiamies Mikko Kosonen kiitteli puolustusvoimien johtamiskoulutusta Pääesikunnan 100-vuotisjuhlassa.

Pääesikunta juhli 100-vuotista taivaltaan perjantaina 2. helmikuuta Helsingissä Valkoisessa salissa. Pääesikunnan päällikkö, kenraaliluutnantti Timo Kivinen totesi, että Suomen puolustusvoimien alkutaipaleella ylipäälliköksi nimitetty kenraaliluutnantti Gustav Mannerheim antoi ensimmäisen päiväkäskynsä 2.2.1918.

Kyseisessä päiväkäskyssä Mannerheim julkisti itsenäisen Suomen puolustusvoimien ensimmäisen esikunnan kokoonpanon. Sadan vuoden kuluessa puolustusvoimien Pääesikunta on kasvanut moderniksi ja toimivaksi johtoesikunnaksi.

Kivinen kertoi juhlassa, miten Pääesikunnan nimet ja organisaatio ovat vuosien saatossa vaihdelleet. Välillä on oltu Päämaja, ja nykyinen nimi tuli käyttöön vuonna 1952.

Nykyisin Pääesikunnassa työskentelee noin neljä ja puolisataa henkilöä ja lisäksi pääesikuntalaisia on muissa valtion tehtävissä parikymmentä ja ulkomailla toista sataa.

Pääesikunnan päällikkö, kenraaliluutnantti Timo Kivinen palkitsi vuoden pääesikuntalaisena tiedotuspäällikkö Eero Karhuvaaran.

Vuoden pääesikuntalaisena juhlassa palkittiin viestintäosastolla työskentelevä tiedotuspäällikkö Eero Karhuvaara. Kivisen mukaan Karhuvaara ei mielistele eikä kumartele. Palkittu totesi vastauksessaan, ettei ihan tunnistanut itseään perusteluista.

Sitran yliasiamies Mikko Kososen esitys käsitteli johtamista vaikeissa toimintaympäristöissä. Tilanteessa jossa harva asia on ennustettavaa ja muutokset tapahtuvat hyvin nopeasti, on tärkeää varautua kaikkiin mahdollisiin skenaarioihin. Tämän puolustusvoimat tekevät esimerkillisesti.

Sitran yliasiamies Mikko Kosonen.

– Kompleksisuuden ymmärtämisen tärkeys on tuskin uutta puolustusvoimien johdolle, sillä puolustusvoimissa on aina koulutettu ihmisiä toimimaan vaikeissa ja kaoottisissa tilanteissa. Puolustusvoimissa harjoitetut johtamisopit tulevat olemaan entistä tärkeämpiä myös muualla yhteiskunnassa.

Hyvänä esimerkkinä strategisesta johtamisesta Kosonen pitää yhteiskunnan kokonaisturvallisuusmallia.
– Suomessa olemme olleet kaukoviisaita, sillä tiettyjä kyvykkyyksiä on ylläpidetty sodan jälkeen. Myönnän itsekin 2000-luvun alussa ajatelleeni esimerkiksi huoltovarmuuden olevan ihan menneestä maailmasta. Nykyään kuitenkin ymmärretään, kuinka tärkeää tämänkaltainen varautuminen on.