"Siinä säästyi juuri pelipöytätietokoneen verran rahaa" – Simulaattorit mahdollistavat uudenlaisen harjoittelun Puolustusvoimissa

Vaarallisia tehtäviä ja kovilla ampumista voidaan harjoitella simulaattorissa siisteissä sisätiloissa.

Vihollisen rynnäkköpanssarivaunu 700 metriä – tuhoa! vaununjohtaja käskee. 

Käskyn kuultuaan Leopard-taistelupanssarivaunun ampuja tarttuu tiukemmin kiinni ohjaimista. Kämmenet painavat pohjaan tykkitornin ohjauksen vapauttavat kytkimet. Pieni sivuttaisliike ja panssari on tähtäimissä.

Kaksi napin painallusta ohjaimista ja ohjelmisto mittaa etäisyyden kohteeseen. Samalla se ottaa liikkuvaan maaliin tarvittavan ennakon. 
– Vaunu 700 metriä – tuhoan! ampuja ilmoittaa.

Ampuminen tapahtuu, kuten missä tahansa konsolipelissä. Etusormet vetävät ohjaimen takana olevista liipaisimista. Niiden painuessa pohjaan ontelokranaatti lähtee putkesta jyrähdyksen saattelemana. 

Laukaus menee ohi. Se osuu pöllähtäen hiekkaan vihollisen panssarin etupuolella. Ampuja mittaa etäisyyden uudelleen ja laukaisee toistamiseen. Vihollisen panssari räjähtää ja jää paikoilleen savuttamaan.

– Siinä säästyi juuri pelipöytätietokoneen hinnan verran rahaa, naurahtaa vaununjohtajana toimiva Puolustusvoimien virtuaalikoulutusympäristöjen pääkäyttäjä insinöörimajuri Lasse Lahdenmaa.

– Sen verran oikea ammus maksaa, hän jatkaa. 

Kytkimet kuin oikeassa panssarissa

Ammukset eivät nyt maksa mitään, sillä harjoittelu toteutetaan Parolassa Leopard-panssarivaunusimulaattorissa. Laite on suunniteltu puolustusvoimien vaatimusten mukaan ja valmistettu Ranskassa. Kyseessä on Puolustusvoimien simulaattoritoiminnan kruununjalokivi. 

Insinöörimajuri Lasse Lahdenmaa toteaa simulaattorin olevan prikulleen samanlainen oikean panssarivaunun kanssa. Kuva: Amos Kautto

Simulaattori on yksityiskohdiltaan lähes identtinen oikean vaunun taistelutilan kanssa. Sillä harjoitellaan kaikkia vaunun toimintoja, ampumisesta ajamiseen. 

– Kaikki kytkimet ja painikkeet on täsmälleen kuin oikeassa vaunussa. Ammuksen ballistiikka toimii tarkalleen kuin oikeassa elämässä, Lahdenmaa tarkentaa. 

Erityisen hyvin simulaattori soveltuu suuremmassa kokonaisuudessa toimimiseen. Laitteen avulla voidaan harjoitella esimerkiksi ryhmittymistä ja liikettä panssarivaunujoukkueessa.  Samaan tilanteeseen voidaan siis kytkeä useita simulaattoreita. Tämän mahdollistaa Puolustusvoimien ylläpitämä VBS (Virtual Battle Space) -järjestelmä. 

Todentuntuinen harjoitusympäristö

VBS-järjestelmä toimii lähes kaiken Puolustusvoimien simulaattoritoiminnan kulmakivenä. Sen pohjalle rakentuvat lähes kaikki puolustusvoimien simulaattorit.

Poikkeuksena sääntöön on UNITY-pelimoottorin pohjalle rakentuva NLAW-panssarintorjuntaohjussimulaattori. Se koostuu virtuaalitodellisuuslaseista, sekä deaktivoidusta NLAW-aseesta. Aseen paino ja laukaisutapahtuma vastaavat täysin oikean ohjuksen käyttöä. Virtuaalilasit tekevät harjoittelusta todentuntuista. 

Uusin lisäys asesimulaattoriarsenaaliin on ITKK (ilmatorjuntakonekivääri) -simulaattori. Se rakentuu NLAW-simulaattorin tavoin deaktivoidun aseen ja virtuaalilasien varaan. ITKKF-simulaattorin pääasiallisena tehtävänä on harjoitella liikkuvien lentävien maalien, kuten lennokkien tuhoamista.

Lennokin eteen saadaan lasien avulla näkyviin ”ennakkopiste”, johon on maaliin osuakseen tähdättävä. Kun ennakkopisteeseen onnistutaan tähtäämään helposti, voidaan se ottaa pois näkyvistä ja ampuja voi alkaa harjoitella ennakon ottamista omatoimisesti. 

– Näitä simulaattoreita perustellaan usein säästösyistä, mutta kyllä näillä oikeasti oppii ampumaan

– Esimerkiksi tuo ennakkopiste auttaa ihan selvästi hahmottamaan, mihin on tähdättävä, jotta maaliin osuu. 

Toinen tuore lisäys VBS-alustalla toimiviin simulaattoreihin on droonisimulaattori. Drooneja ohjataan konsolipeliohjaimen tyyppisellä ohjaimella tietokoneen ruudulla näkyvän kuvan perusteella. 

– Tarkoituksena on, että tällä opetellaan ohjaimen toiminnot, Lahdenmaa selittää.

– Tähän voidaan myös asettaa halutut sääolosuhteet ja harjoitella lentämistä niissä, ilman riskiä droonin vahingoittumisesta, hän jatkaa. 

Metrintarkkaa mittaustyötä

Fyysisiä käyttöliittymiä, eli deaktivoituja aseita tai ohjaimia, sisältävien simulaattoreiden lisäksi VBS-ympäristö tarjoaa puitteet muunlaiselle harjoittelulle. Sitä voidaan käyttää videopelin tavoin. Ympäristöön on mallinnettu kaikki puolustusvoimien kalusto, kenttäpullosta tarkkuuskivääriin ja taisteluhelikopteriin. Lisäksi sen sisältä löytyy suuri osa esimerkiksi muiden Nato-maiden ja Venäjän kalustosta. 

Tätä kalustoa voidaan harjoitella käyttämään tavallaan videopeliä pelaamalla, mutta puolustusvoimien säännöillä. Liikkuminen ja ampuminen tapahtuu tällöin tietokoneen näppäimistön ja hiiren avulla.

Simulaattorin virtuaalista vihollista ohjaa yleensä kouluttaja. Hän voi siirrellä tekoälyn ohjaamaa vihollista haluamallaan tavalla ja siten haastaa koulutettavia erilaisilla tilanteilla. 

– Voidaan asettaa vihollinen hyökkäämään suunnasta x vaikka avorivissä. Johtajan pitää sitten sijoittaa omat joukkonsa parhaalla mahdollisella tavalla, Lahdenmaa kuvailee. 

Simuloidussa harjoituksessa voi samanaikaisesti olla mukana monia ihmisiä. Tällä hetkellä harjoittelu tapahtuu yleensä ryhmä- ja joukkuetasolla.

– Tarkoitus on kehittää toimintaa siten, että komppania- ja pataljoonatason harjoittelu onnistuu mutkattomasti. 

– Tällä hetkellä on parhaimmillaan jo ollut 250 tietokonetta yhdessä harjoituksessa, Lahdenmaa hehkuttaa.  

Järjestelmän sisällä voidaan harjoitella missä päin Suomea tahansa. Simulaattorin sisälle on mallinnettu valtakunnan kartta maanmittauslaitoksen aineiston pohjalta.

– Korkeuskäyrältä Suomi on mallinnettu kahden metrin tarkkuudelta, Lahdenmaa kehaisee. 

– Olemme tehneet yhteistyötä Ruotsin kanssa, ja myös Ruotsin kartta sisältyy tähän, hän jatkaa. 

Virtuaaliympäristön tärkeimpänä ominaisuutena Lahdenmaa pitää suurten kokoonpanojen, usean aselajin ja joukkueen keskinäistä harjoittelua.

– Tämän sisällä voi tulenjohtaja kutsua epäsuoraa tulta ja sitten panssarijääkärijoukkue liikkua sen tulen mukaan, hän selittää. 

Vastaavanlainen harjoittelu tosimaailmassa olisi kallista, vaikeaa organisoida ja todennäköisesti mahdotonta toteuttaa voimassa olevien varomääräysten vuoksi. Virtuaaliympäristössä voidaan ohittaa nämä reaalimaailman rajoitteet. 

– Ja tietysti tämä tekee harjoittelusta mielekästä. En ole koskaan nähnyt kenenkään nukkuvan näillä oppitunneilla, Lahdenmaa naurahtaa.