"Ne eivät itsessään kouluta, vaan ovat kouluttajan apuvälineitä" – Simulaattorikoulutuksen käyttöä lisätään tulevaisuudessa
Apuvälineet ovat entistä tehokkaampia, mutta niistä pitää tehdä myös helppokäyttöisiä, sanoo majuri Jarno Evakoski.
Simulaattoreiden yhteiskäytön tarve ja vaatimukset lisääntyvät. Yhteistyötä tarvitaan yli puolustushaarojen.
Näin tiivistää Pääesikunnan koulutusosaston kehittämissektorin majuri Jarno Evakoski simulaattorikoulutuksen kehittämisnäkymiä.
Simulaattoreita käytetään Puolustusvoimilla pääasiassa varusmiesten koulutuksen tukemiseen.
– Simulaattorit eivät itsessään kouluta, vaan ne ovat kouluttajan apuvälineitä. Simulaattoreilla mahdollistetaan syvällisempi koulutus, kuin pelkästään perinteisiä menetelmiä käyttämällä, Evakoski kertoo.
Tulevaisuudessa tärkeää on simulaattoreiden tarkoituksenmukaisen ja tehokkaamman käytön kehittäminen. Tavoitteena on saada simulaattorit helppokäyttöisemmiksi.
Suuremman mittakaavan projektina Evakoski mainitsee MDO (Multi-Domain Operations) -simulointikyvykkyyden, missä tarkoituksena on yhdistää monta erilaista simulaattoria toisiinsa tehokkaamman kokonaisuuden saavuttamiseksi.
Myös tekoälyn rooli lisääntyy.
– Tekoälyä pystytään hyödyntämään esimerkiksi palautteenannossa niin, että keskeiset asiat saadaan kouluttajan käyttöön. Tämä helpottaa jäsennellympää palautteen antamista.
Kustannustehokkuus, suuremmat toistomäärät ja suorempi palaute kuuluvat simulaattoreiden isoimpiin hyötyihin. Haittapuolena ovat tilanteet, joissa laitteita ei osata käyttää oikealla tavalla. Tällöin vaarana on väärien toimintatapojen oppiminen.
Simulointia laivan kannella
Merivoimien uusimpiin innovaatioihin kuuluu Utö-kuljetusveneestä mallinnettu messusimulaattori.
– Meillä on telakalta saatu tarkka malli siitä, miltä laiva näyttää. Olemme mallintaneet sen 3D-muotoon, kuten videopeleissä, Merivoimien oppimisympäristöjen kehittämispäällikkö, komentajakapteeni Pasi Leskinen esittelee.
Utö-simulaattorin mahdollisuudet ovat monipuoliset. Pelissä pystyy muun muassa ohjaamaan laivaa, keittämään ohjauksen yhteydessä virtuaaliset kahvit ja lopuksi heittämään pelastusrenkaan laivan kannelta mereen, minkä jälkeen peli loppuu.
– Laivan kannelta löytyy myös rynnäkkökivääri. Sen voi ottaa käteen, mutta sillä ei voi ampua, sillä peli on tarkoitettu myös lapsille, Leskinen täsmentää.
Kyseisen simulaattorin tavoitteena on aktivoida messukävijöitä sekä innostaa tulevia varusmiehiä Merivoimien palvelustehtäviin.
Virtuaalitodellisuuteen perustuvia eli VR-simulaattoreita kehitetään lähettämällä niitä pilotointivaiheeseen eri joukko-osastoihin. Palautetta tulee laitteiden toimivuudesta kouluttajilta ja oppilailta.
– Hyvin yksinkertaista: tuleeko heistä parempia sotilaita, kun he ovat harjoitelleet vai ei, Leskinen toteaa.
Puolustusvoimat hyödyntää simulaattorikehityksessä virtuaalikoulutustukihenkilöiksi kouluttautuvia varusmiehiä.
– Kehittelemme näitä simulaattoreita palveluksemme aikana. Tehtäviimme kuuluu myös koulutusten pitäminen eri joukko-osastoissa, Santahaminassa palveleva kaartinjääkäri Veeti Nerg kertoo.
Testivaiheen jälkeen tavoitteena on saada uudet simulaattorit käyttöön kaikkiin joukko-osastoihin. Nergin projekteihin on kuulunut aseen kasausta ja purkua harjoittava simulaattori.
– Tarkoitus on, että pystytään aluksi harjoittelemaan simulaattorien avulla useita toistoja. Tällöin päästään harjoittelemaan nopeammin ampumista oikean aseen kanssa, mikä on varusmiehen tärkein taito, Nerg korostaa.
